Kommuunilaiset terveise olumppialeiriltä vuosipäivänä!

Tervehdys toverit!

Ajattelimme vähän tehdä yhteenvetoa ylihuomenna päättyvästä olumppialeiristämme täällä Teneriffan lämmössä ja lisäkis minä Tuomas ajattelin purkaa tuntojani tänään vuosipäivänäni tällä kommuunimme blogissa.

Ensin vähän olumppialeiristä!

Aloimme Sampon kanssa miettiä yhteistä harjoitusleiriä Teneriffalle jo viime syksynä ja ajankohdaksi valikoitui tammi-helmikuun taite. Lopulta leirivahvuuteen liittyi myös Sini Kiiski, sekä Tuomaksen isän Raimon matkassa uudelleen uraansa aloitteleva 23 vuotias Jeremias Vuori.

Laukut pakattiin ja matkaan haettiin vauhtia Helsingin ruhtinaan Eino-Pekka Pankkosen sohvalta. Sampo risti leirin olumppialeiriksi ja siitä alkoi taas kaksikon yhteinen matka kohti kultaisia keihäänkaaria! Ensiviikko nautittiin kesäisestä kelistä ja maltettiin pitää harjoituksissa vielä tehot kurissa. Molemmilla kommuunisteillä leirin painopisteenä oli päästä tekemään hyvää heittoharjoittelua ja pitää tehot kurissa salin puolella. Tätä kautta alkoi myös irtiotto parantua ja Sampo kunnostautui erityisesti loikkapaikalla ja Tuomas kuulanheitoissa. Kauden parhaita paranneltiin puolin ja toisin ja ennätyspituudetkin lähenevät askelaskeleelta. Heittopaikalla Tuomas aloitti räväkästi ja Sampolla oli vähän takkuisempaa. Yhteistuumin alettiin kehitellä olkapään seudulle lisää liikettä muutamalla spesiaalimmalla liikkeellä ja Yegon nimikkobiisiä kuunnellen juutuubista.

Lepopäivänä vuokra skoodan nokka suunnattiin Teiden rinteille ja parissa tunnissa oltiinkin jo kolmessa ja puolessa kilometrissä muistelemassa miltä se pakkanen tuntuu. Muuten aika on vierähtänyt melkoisen tehokkaasti hotellilla pötkötellessä ja youtuben ihmeellistä maailmaa selaillen.

Toinen viikko toi tullessaan vähän pilvisempää ilmamassaa teiden rinteillä ja hetken jo pelkäiltiin noinkohan miesten pinnoite jäi pun.. ruskettumatta. Loppuviikosta saatiin kuitenkin taas parempaa keliä ja ruhot alkoivat mukavasti sulaa lämmössä. Testipaikoilla kyettiin vielä kehitykseen ja viimeiseen heittoreenissä katsastettiin leirin herruus. Valtikkaan tarttui tällä kertaa vahvimmin Sampo joka ampui reilun metrin Tuomasta pidemmästi. Molemmat vammoista kärsineet kommuunin kasvatit poistuivat siis tänään heittopaikalta hymyssä suin. Huomenna otetaan vielä miehestä mittaa kolmen eri kuulanheiton mittelössä ja iltapäivällä touhutaan kukin missäkin. Tiistai aamulla vielä bodaillaan ja sitten startataan koneet kohti kotia.
 -Tuomas&Sampo

Mikä ihmeen vuosipäivä?

7.2.2015 leirini Etelä-Afrikassa päättyi tällaisiin tunnelmiin

Tänään heitimme kohtaloa uhaten Sampon kanssa Teneriffan leirin viimeisen heittoharjoituksen ja heittopaikalta poistui kaksi hymyilevää herrasmiestä. Aikataulussa ollaan.

Kulunut vuosi on ollut minulle urani vaikein, mutta samalla tietyllä tapaa inspiroivin. Kun akillesleikkauksen jälkeiset leikkaushaavan infektiot ja antibioottikuurit oli voitettu kanta alkoi ankara kuntoutusjakso. Välillä mentiin pari askelta eteen ja taas askel taakse, mutta pikkuhiljaa homma eteni. Kesällä saatiin piikkaria jo jalkaan ja päästiin vähän keihään varteenkin. Kesällä piti alkaa kehitellä uudenlaisia treenimetodeja ja värkkäillä jos jonkin näköisiä harjoituskeinoja, joilla hommaa saataisiin vietyä jatkuvasti mahdollisimman hyvin eteenpäin. Samalla pystyttiin parantamaan entisestään vartalon hallintaa esimerkiksi telinesalissa ja keskittymään heikkouksiin. Opintojen loppuunsaattamiseen muodostui nyt kesällä hyvä mahdollisuus ja siitä suuret kiitokset kommuuninkin tärkeimmälle mahdollistajalle Pajulahden urheiluopistolle, jonne tein kesän aikana opinnäytetyöni. Nyt helmi-maaliskuulla on siis tulossa tradenomin laput kouraan, kun viimeisen verkkokurssin vielä suoritta alta pois. Niin kesä vaihtui syksyyn ja syksy talveen. Fysiikkaharjoittelu saatiin hyvissä ajoin syksyllä käyntiin, mutta salinkin puolella pidettiin kilojen kanssa vähän jarrua päällä ja panostettiin aiempaa enemmän ketteryyteen ja taitavuuteen. Tämä näkyy yhä voimaominaisuukissa varsinkin vetoliikkeiden kiloissa, mutta nyt on tarkoitus ottaa voimakuuria parisen kuukautta että saadaan ukkoon vähän tehoja lisää. Heittoharjoittelussa ollaan edetty vaihe vaiheelta ja jalka alkaa toimimaan harjoitus harjoitukselta paremmin ja paremmin. Mitään peikkoja ei jalan kestämisen suhteen ole jäänyt.

Talven edetessä ja varsinkin leirillä ollaan myös tehty ominaisuustestejä ja niitä vertaillessa aiempiin ja vaikkapa vuoden takaisiin ennen vammaa olleisiin ominaisuustasoihin voidaan todeta että melko hyvin ollaan silläkin puolella jo retkellä mukana. Eniten jalka vaikuttaa vielä kovissa juoksuvedoissa sekä loikkapaikalla, joskin loikissakin ollaan päästy jo osittain lähes viimevuotiselle tasolle. Kuulanheitoissa liikutaan lähes samoissa mitoissa kun vuosi sitten ja pään yli eteen heitto on jopa lähellä kaikkien aikojen ennätystasoa jo tässä vaiheessa talvea! Huomenna vielä Sampon kanssa pyritään lyömään kauden kärkiin tiukan kisan saattelemana lisä senttejä ja kymmeniä senttejä!

Entäpä sitten ne heiton metrit. Tänään keihäs lenteli siis leirin pisimmät kaaret. Viime vuoden Afrikan leirin pisimmästä heitosta jäätiin metrin parin päähän, joten vielä viime vuotta ja varsinkin ennätystasoja perässä olevaan fyysiseen tasoon nähden voidaan todeta että kesää ajatellen aikataulussa ollaan!

Siispä näin vuosipäivänä kuluneesta vuodesta täytyy jo tässä vaiheessa heittää muutamat erityiskiitokset tottakai lähipiirille, joka on minua jaksanut ja avustanut, koko valmennustiimille, jotka ovat hommaa olleet eteenpäin viemässä, kuntoutuksesta vastaavalle fyssarilleni Sallisen Tuomakselle sekä akilleksen kuntoon parsineelle puukkojumalalle Ilkka Tulikouralle, sekä viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kommuunitovereilleni jotka ovat seuranani leikkauksistaan toipuneet!
Vielä on matkaa, mutta ei enää ihan niin paljon! :)