Kommuunilaiset terveise olumppialeiriltä vuosipäivänä!

Tervehdys toverit!

Ajattelimme vähän tehdä yhteenvetoa ylihuomenna päättyvästä olumppialeiristämme täällä Teneriffan lämmössä ja lisäkis minä Tuomas ajattelin purkaa tuntojani tänään vuosipäivänäni tällä kommuunimme blogissa.

Ensin vähän olumppialeiristä!

Aloimme Sampon kanssa miettiä yhteistä harjoitusleiriä Teneriffalle jo viime syksynä ja ajankohdaksi valikoitui tammi-helmikuun taite. Lopulta leirivahvuuteen liittyi myös Sini Kiiski, sekä Tuomaksen isän Raimon matkassa uudelleen uraansa aloitteleva 23 vuotias Jeremias Vuori.

Laukut pakattiin ja matkaan haettiin vauhtia Helsingin ruhtinaan Eino-Pekka Pankkosen sohvalta. Sampo risti leirin olumppialeiriksi ja siitä alkoi taas kaksikon yhteinen matka kohti kultaisia keihäänkaaria! Ensiviikko nautittiin kesäisestä kelistä ja maltettiin pitää harjoituksissa vielä tehot kurissa. Molemmilla kommuunisteillä leirin painopisteenä oli päästä tekemään hyvää heittoharjoittelua ja pitää tehot kurissa salin puolella. Tätä kautta alkoi myös irtiotto parantua ja Sampo kunnostautui erityisesti loikkapaikalla ja Tuomas kuulanheitoissa. Kauden parhaita paranneltiin puolin ja toisin ja ennätyspituudetkin lähenevät askelaskeleelta. Heittopaikalla Tuomas aloitti räväkästi ja Sampolla oli vähän takkuisempaa. Yhteistuumin alettiin kehitellä olkapään seudulle lisää liikettä muutamalla spesiaalimmalla liikkeellä ja Yegon nimikkobiisiä kuunnellen juutuubista.

Lepopäivänä vuokra skoodan nokka suunnattiin Teiden rinteille ja parissa tunnissa oltiinkin jo kolmessa ja puolessa kilometrissä muistelemassa miltä se pakkanen tuntuu. Muuten aika on vierähtänyt melkoisen tehokkaasti hotellilla pötkötellessä ja youtuben ihmeellistä maailmaa selaillen.

Toinen viikko toi tullessaan vähän pilvisempää ilmamassaa teiden rinteillä ja hetken jo pelkäiltiin noinkohan miesten pinnoite jäi pun.. ruskettumatta. Loppuviikosta saatiin kuitenkin taas parempaa keliä ja ruhot alkoivat mukavasti sulaa lämmössä. Testipaikoilla kyettiin vielä kehitykseen ja viimeiseen heittoreenissä katsastettiin leirin herruus. Valtikkaan tarttui tällä kertaa vahvimmin Sampo joka ampui reilun metrin Tuomasta pidemmästi. Molemmat vammoista kärsineet kommuunin kasvatit poistuivat siis tänään heittopaikalta hymyssä suin. Huomenna otetaan vielä miehestä mittaa kolmen eri kuulanheiton mittelössä ja iltapäivällä touhutaan kukin missäkin. Tiistai aamulla vielä bodaillaan ja sitten startataan koneet kohti kotia.
 -Tuomas&Sampo

Mikä ihmeen vuosipäivä?

7.2.2015 leirini Etelä-Afrikassa päättyi tällaisiin tunnelmiin

Tänään heitimme kohtaloa uhaten Sampon kanssa Teneriffan leirin viimeisen heittoharjoituksen ja heittopaikalta poistui kaksi hymyilevää herrasmiestä. Aikataulussa ollaan.

Kulunut vuosi on ollut minulle urani vaikein, mutta samalla tietyllä tapaa inspiroivin. Kun akillesleikkauksen jälkeiset leikkaushaavan infektiot ja antibioottikuurit oli voitettu kanta alkoi ankara kuntoutusjakso. Välillä mentiin pari askelta eteen ja taas askel taakse, mutta pikkuhiljaa homma eteni. Kesällä saatiin piikkaria jo jalkaan ja päästiin vähän keihään varteenkin. Kesällä piti alkaa kehitellä uudenlaisia treenimetodeja ja värkkäillä jos jonkin näköisiä harjoituskeinoja, joilla hommaa saataisiin vietyä jatkuvasti mahdollisimman hyvin eteenpäin. Samalla pystyttiin parantamaan entisestään vartalon hallintaa esimerkiksi telinesalissa ja keskittymään heikkouksiin. Opintojen loppuunsaattamiseen muodostui nyt kesällä hyvä mahdollisuus ja siitä suuret kiitokset kommuuninkin tärkeimmälle mahdollistajalle Pajulahden urheiluopistolle, jonne tein kesän aikana opinnäytetyöni. Nyt helmi-maaliskuulla on siis tulossa tradenomin laput kouraan, kun viimeisen verkkokurssin vielä suoritta alta pois. Niin kesä vaihtui syksyyn ja syksy talveen. Fysiikkaharjoittelu saatiin hyvissä ajoin syksyllä käyntiin, mutta salinkin puolella pidettiin kilojen kanssa vähän jarrua päällä ja panostettiin aiempaa enemmän ketteryyteen ja taitavuuteen. Tämä näkyy yhä voimaominaisuukissa varsinkin vetoliikkeiden kiloissa, mutta nyt on tarkoitus ottaa voimakuuria parisen kuukautta että saadaan ukkoon vähän tehoja lisää. Heittoharjoittelussa ollaan edetty vaihe vaiheelta ja jalka alkaa toimimaan harjoitus harjoitukselta paremmin ja paremmin. Mitään peikkoja ei jalan kestämisen suhteen ole jäänyt.

Talven edetessä ja varsinkin leirillä ollaan myös tehty ominaisuustestejä ja niitä vertaillessa aiempiin ja vaikkapa vuoden takaisiin ennen vammaa olleisiin ominaisuustasoihin voidaan todeta että melko hyvin ollaan silläkin puolella jo retkellä mukana. Eniten jalka vaikuttaa vielä kovissa juoksuvedoissa sekä loikkapaikalla, joskin loikissakin ollaan päästy jo osittain lähes viimevuotiselle tasolle. Kuulanheitoissa liikutaan lähes samoissa mitoissa kun vuosi sitten ja pään yli eteen heitto on jopa lähellä kaikkien aikojen ennätystasoa jo tässä vaiheessa talvea! Huomenna vielä Sampon kanssa pyritään lyömään kauden kärkiin tiukan kisan saattelemana lisä senttejä ja kymmeniä senttejä!

Entäpä sitten ne heiton metrit. Tänään keihäs lenteli siis leirin pisimmät kaaret. Viime vuoden Afrikan leirin pisimmästä heitosta jäätiin metrin parin päähän, joten vielä viime vuotta ja varsinkin ennätystasoja perässä olevaan fyysiseen tasoon nähden voidaan todeta että kesää ajatellen aikataulussa ollaan!

Siispä näin vuosipäivänä kuluneesta vuodesta täytyy jo tässä vaiheessa heittää muutamat erityiskiitokset tottakai lähipiirille, joka on minua jaksanut ja avustanut, koko valmennustiimille, jotka ovat hommaa olleet eteenpäin viemässä, kuntoutuksesta vastaavalle fyssarilleni Sallisen Tuomakselle sekä akilleksen kuntoon parsineelle puukkojumalalle Ilkka Tulikouralle, sekä viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kommuunitovereilleni jotka ovat seuranani leikkauksistaan toipuneet!
Vielä on matkaa, mutta ei enää ihan niin paljon! :)

Portugalin leiri pakettiin ja kotio!

Heipsulivei rakkaat lukijat!

Viimeinen harjoitusviikko Portugalissa oli lämpötiloiltaan kuumin. Lämpötila huiteli parhaimmillaan jo lähellä 30 astetta. Lassin suunnitelmat olivat hieman rukkautuneet loppuleirin osalta uuteen uskoon sairastelun takia, mutta Tuomas pääsi tekemään leirin alusta loppuun suunnitelmiensa mukaan.

Manantai aamupäivällä Lassi teki juoksuharjoituksen ja piipahti loikkapaikalla. Ennätys kirjattiin tällä kertaa 2 asekeleen vauhdin 5loikassa. Iltaan oli sovittu kuulatesti, joihin kaksikko asteli ennätykset mielessä kämppiksensä Ruusun Villen kanssa. Lassi testasi pään yli taakse ja alta eteen heitot 5kg kuulalla ja Tuomas pään yli taakse, sekä eteen 4kg kuulalla. Heittopaikka oli valittu sen mukaan että nurmelle pystyi heittäytymään kunnolla perään. Ja tavoitteeseen pääsivät molemmat varsin mukavasti. Tuomas paransi PYT ennätyksensä nelosella lukemiin 25.82 ja Lassi vitosella 24.42 sekä AE ennätyksen tulokseen 20.95. Lisäksi rajusti kisattiin taakse päin 7kg kuulalla Lassin vieden voiton tuloksella 18.90 Tuomaksen 18.88 vastaan. PYE heittoon Tuomaksella ei enää paukut riittäneet ja tulokset olivat vaatimattomia.

Tiistaina aamupäivällä Tuomas lepäili ja Lassi lähti salille voimistamaan jalkaosastoaan. Illalla Tuomaksella oli edessä tempaustesti ja Lassilla keskivartaloa ja olkapääpumppailua. Tempaus romut tuntuivat jo verryttelyissä tällä kertaa raskailta ja vaikka ennätys paranikin kilon verran 105 kiloon ei Tuomas ollut tulokseen kovin tyytyväinen. Alkoi ilmeisesti pitkä leiri jo pikkuhiljaa tuntua varsinkin jaloissa. Testailujen jälkeen vielä kevyttä kyykkäilyä ja peruspyörimistä salilla, jonka jälkeen taas saunaosaston kautta illalliselle tutun ja turvallisen kaavan mukaan.

Vappuaaton iltapäivään oli sovittu poikien kesken 3-tassu kisa metrin tasoituksella ja psyykkaminen aloitettiin jo heti aamulla. Aamupäivällä Tuomas heitti kuntopalloa ja Lassi lähti heittopaikalle testaamaan parin viikon tauon jälkeen miltä heittäminen tuntuu, mutta kipeytynyt käsi ei kuitenkaan vielä kestänyt täysipainoista heittämistä. Muuten kyllä harjoittelemaan pystyy ja nyt Suomessa onkin sitten lisätutkimusten aika, että nähdään missä vika ja mitä jatkotoimenpiteitä se vaatii. Iltapäivän loikkakisaan lähdettiin rajun suunsoiton säestämänä, mutta se loppui lyhyeen Tuomaksen osalta jo ensimmäisen kevyen verryttelysuorituksen jälkeen. Jalat, jotka olivat olleet hukassa jo tempauspaikalla tuntuivat kadonneen entistä kauemmas. Lassi sen sijaa esitti jo verryttelyhypyistä alkaen vakuuttavia suorituksia. Lopulta Lassi paukutti tiskiin ennätyksensä 10.55 Tuomaksen jäädessä itselleen keskinkertaiseen tulokseen n.920. Treenin päälle Tuomas kävi vielä hieronnassa ennen kuin alettiin porukalla viettää vappua. Vappua vietettiinkin tällä kertaa Monte Gordossa, jonne 6 hengen ryhmällä tehtiin iskuhyökkäys tapaamaan muita suomalaisurheilijoita.

Torstaina vietettiin ansaittua lepopäivää auringosta nauttien ja ladattiin akkuja loppuleirin koitoksiin. Perjantaina Tuomaksella oli määränä tehdä leirin viimeinen heittoharjoitus ja Lassilla vuorostaan testata tempauskuntoaan. Tuomaksen tavoitteena oli kihun mittausten jäljiltä tehdä kevyt heittoharjoitus ajatulsella "pisteenä taivaalle" eli minimoida ryntökulmia, jotka mittauksissa olivat melko suuria. Jalat taas olivat hieman hukassa, joten vauhdit ja heittomäärät pidettiin melko vähäisenä. Lassi sai puolestaan salilla kokea leiriväsymyksen jääden tempauksessa myöskin 105 kiloon. Illalla pakattiin enimmät kamat jo valmiiksi kasseihin, koska lauantaina olisi edessä vielä yksi harjoitus ja lähtö klo 15 kohti lentokenttää.

Viimeisenä leiriaamuna päätettiin leirin vanhemman kaartin kanssa järjestää aamukirkon yhteydessä leirikaste keltanokille. Aurinkoisessa kelissä leiriläisten kastehetkeä seurasi mielenkiinnolla myös suuri joukko aamupalalla olleita muita ihmisiä. Tuomaksella oli edessä rinnallevetotesti mielessä ennätyksen siirtäminen 1,5markkaan, mutta hän ei ollut viimeisen viikon tekemisen perusteella kovin vakuuttunut lähtiessään aamupäivällä salille nostamaan. Verryttelyiden jälkeen hän olikin kuitenkin taas kuin uusi mies. Virtaa täynnä ja nostaminen tuntui hyvältä. Lopulta ennätys parani 145 kilosta neljä kertaa. 147,5, 150 152,5 ja 155kg kääntyivät kaikki ensiyrittämällä rinnalle saaden taas kerran ukon suupielet ylöspäin. Tuomaksen osalta leiri voidaan kirjata todella onnistuneeksi ja mikä tärkeintä kerrankin ilman loukkaantumista kotiin! Lassi käytti viimeisen päivän podailuun ja lihaksikkuutensa maksimoimiseen, sekä pingiksessä dominoimiseen.

Paluumatka sujui ongelmitta ja noin klo 6 seuraavana aamuna lyötiin päätä tyynyyn. Sunnuntai kuluikin mukavasti väliin jääneitä salkkareita katsellessa. Näin oli Portugalin leiri vuosimallia 2014 kommuunin osalta saatu päätöksen ja edessä on tärkeät viimeiset viikot ennen kisakauden alkua. Mikäli Lassin kädestä ei löydy suurempia vaivoja kilpailukausi aukeaa näillä näkymin molempien osalta vielä toukokuun puolella, mutta kisasuunnitelmista enemmän sitten myöhemmin!

T:kommuuni

 ps. lihashuolto pelaa edelleen niinkun videolta näkyy

Portugalista jälleen - Turistiretki maailmanloppuun, kuumeilua ja hirmukuntoisia keppijormia

Tervepä, terve, terve, terve, terveeeee!

Viikko sitten Tuomas ja Lassi haikein mielin hyvästelivät siis ensimmäisen kahden viikon leiriseuralaiset, sekä Adriana hotellin ja siirtyivät viettämään leirin jälkipuoliskoa tutussa ja turvallisessa Alfa mar hotellissa. Tuomaksen valmentaja-isä Raimo saapui myös jo perjantaina seuraamaan poikansa harjoittelua seuraavan 9 päivän ajaksi.

Edessä oli harjoituksellisesti kevyempi jakso. Sunnuntai ja maanantai olikin molemmilla pojilla lepoa ja suunnitelmaksi olikin otettu suunnata Raimolta ryöstettyn vuokra-auton nokka kohti maailman loppua eli Portugalin lounaiskärjessä sijaitsevaa Sagresin kaupunkia.  Tämän Ponta de Sagres-niemen kärjestä Henrik Purjehtia lähetti löytöretkeilijöitä 1400-luvulla tutkimusmatkoille Afrikan ja Intian rannikoille. Silloin Sagresia pidettiin vanhan maailman, Euroopan, loppupisteenä ja siitä eli legendoita maailman lopun kaupunkina Euroopassa. Nykyisin Sagresia voi yhä kuulla kutsuttavan lempinimellä End of the World.

Keli oli lähtiessä pilvinen ja luvassa oli leirin ensimmäinen sadepäivä. Menomatkalla suunnittelimme käyvämme hieman ostoksilla, mm. Foot locker kaupassa Portimaossa, joka lopulta löytyi pienehköjen pyörimisien jälkeen. Matkan aikana vettä satoi välillä kaatamalla, mutta se ei seikkailijoita haitannut. Tavoitteeksi oli myös lähtiessä asetettu, että Sagresissa käydään uimassa, oli keli mikä hyvänsä! Iltapäivästä saavuimme päämäärräämme ja kävimme pällistelemässä paikallisia upeita linnoituksia, sen verran mitä ilmaiseksi pääsi ja aloimme etsimään paikallista uimarantaa. Olimme tietoisia, että alueen rannat ovat surffareiden suosiossa ja halusimme vähän nähdä myös näiden aallollaratsastajien taidonnäytteitä. Lopulta päädyimmekin sitten kahtena maksiimaalisen turistin näköisenä Jonnena kymmenien märkäpukuisten surffareiden sekaan polskimaan. Paluumatkaa lähdimme taittamaan nopeinta mahdollista reittiä moottoritietä pitkin, koska kellokin oli jo viisi iltapäivällä. Lassi kartturina löysi varman "oikoreitin" loppumatkasta ja kuten arvata saattaa taas kerran tuli nähtyä vähän lisää Portugalia, tälläkertaa vain noin 30km ylimääräisen lenkin tehneinä... Palattuamme pääjoukko suomen urheiluliiton leiriryhmästä oli myös saapunut jo paikalle ja asttunut majoittumaan. Kämppikseksi bungalow kämppäämme saimme loppujaksolle tutun ja turvallisen veijarin Ville Ruusun. Toisena lepopäivänä käytiin vähän kentän kulmalla katselemassa miten suomesta saapunut porukka harjoitteluaan aloitteli ja vaihdettiin viimeiset kuulumiset kotiutuvien Islantilais-heittäjien kanssa.

Tiistaina palattiin sorvin ääreen Tuomaksella mielessä loppuviikkoon suunniteltu leirin kovin heittoharjoitus ja Lassilla tavoitteena rakentaa viimiselle viikolle vielä hyvä heittoreeni. Aamupäivällä paukutettiin kuntopalloa ja illalla touhuiltiin salilla. Unta kuulaan ja kohti seuraavaa harjoituspäivää. Keskiviikkona Lassi kuitenkin alkoi tuntea itseään huonovointiseksi ja aamunverryttelyreenin jälkeen myös kuumeiseksi. Tuomas heitti aamulla kuulia, ja joutui tosissaan kaivelemaan, että sais jalkansa hereille niin että saisi heitettyä edes kohtuulliset tulokset. Ei siis ennätyksiä tällä kertaa. Illalla olikin tiedossa vaan lenkkeilyä ja liikkuvuutta ja hieronta liiton ryhmän mukana tulleen Petri Kukkamäen pöydällä.

Torstaina taas huilailtiin, Lassi kuumeisena ja Tuomas heittoon valmistuen. Perjantaita Tuomas oli odottanut kun kuuta nousevaa viikon takaisen vuoden huonoimman heittoharjoituksen jäljiltä. Aamulla verryttelyssä jalat eivät vielä kovin hääviltä tuntuneet, mutta illalla heittopaikalle asteli vireä turkulainen. Ronssi-Ruuskanen viimeisteli juuri heittojaan komeilla kaarilla, jonka päälle oli mukava alkaa itse laukomaan keppiä taivaalle. Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskus suoritti, samalla lähtöparametrimittauksia joten heitoista saataisiin myös vertailupohjaa aiempiin suoritettuihin mittauksiin. Tuomaksen heittovire tuntui taas löytyneen josta kieli jo verrytelyn yhteydessä heitetty uusi paikaltaanheitto ennätys. Harjoitus päättyi kahteen teknisesti todella hyvään suoritukseen, jotka mitoillaan saivat kommuuni nuoren suupielet kääntymään kohti taivasta. Aletaan olla oikeilla jäljillä! Alkuvauhdissa on vielä varaa kiristää ruuvia kunhan heitto vaan saadaan pysymään kasassa. Lassin olo ei vieläkään ollut paras mahdollinen, joten päivä kului lepäillessä, niinkuin vielä lauantaikin.

Lauantaina Tuomaksella oli aamulla keskivartalovoima ja huoltava harjoitus, samalla herätellen illan kovempaan voimaharjoitukseen. Taas salilla nostettiin romua ennätyskiloja, tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen nousi rinnalle vetopukeilta, tanko polven päällä, yhteensä 140 kilua. Tietänee hyvää ensiviikon tositestejä ja lattianostoja ajatellen! Illalla vielä kevyt jalkojen läpikäynti Kukkisella ja Urrilan Matin psyykkaukseen muun ryhmän ohella. Sunnuntaina vihdoin Lassikin alkoi osoittaa tervehtymisen merkkejä ja aamupäivällä käytiin hieman ulkoiluttamassa frisbeetä lähipusikoissa. Tuomas vietti siis lepopäivää ja Lassi lähti nyt vielä iltapäivällä salilla potkimaan karstoja pihalle sairastelujen jäljiltä, jotta huomenna pystyisi jo suorittamaan täysipainoisen harjoituspäivän.

Jos alkavat kommuunin veljet olla viimeistä silausta valmiita keihään kisoihin on sitä todentotta muukin Suomen keihäskatras. Leirillä on jo tähän asti todistettu upeita suorituksia, mikä tärkeintä juurikin heittopaikalla useamman heittäjän toimesta. Kilpailu jäljellä olevista EM-kisapaikoista tuleekin olemaan jälleen kerran ainakin ennakkoasetelmien valossa todella rajua, eikä varmasti vähiten niitä himoitse myöskään kommuuniheittäjät.



Todettakoon vielä, että viikko sitten julkaisemmamme uusin videomme spjutmagasinet on jo viikossa noussut yhdeksi katsotuimmistamme youtube pätkistä, mikäli se siis on jäänyt jollain käsittämättömällä tavalla näkemättä käyhän vilkaisemassa se yllä olevasta linkistä! ;) 

T:Kommuunistit

Tarinoita Kommuunista

Hola senioritas

Jälleen on tullut aika kommuunin nuorimman ja melkein komeimman vuoro kirjata mietteitään. Portugalin leiri saatettiin jo päätökseen viime sunnuntaina ja ehtihän tuossa syömään hiukan synttärikakkuakin! Mutta tosiaan poijjat saa kertoa enemmän Portugalin tapahtumista, niin meikäläinen pysyttelee fiilis puolella palaten ehkä hiukan aikaa taaksepäin tullen sieltä kohti kesän haasteita pienenä tarkkailijana.
                             Olipa kerran päivä kommuunissa tuossa tammikuun loppupuolella, siellä heräili Panda uniltaan ja aloitti päivän normirutiineilla, joihin tietenkin kuuluu kahvinkeitto ja aamupala. Siinä aamukahvia juodessaan Panda mietiskeli ’’Kylläpä on polvi jumisen tuntuinen. No mutta senhän on pakko johtua eilisestä jalkojen voimaharjoituksesta.’’ Siinä sitten Kommuunin oma Kissakarhu sattui kävelemään peilin ohi katsoen siihen. Ihailtuaan hetken sota arpiaan ajatteli hän kuinka onnekas onkaan kun leikattu olkapää kuntoutui mahtavaa tahtia ja kesän suhteen odotuksen näyttivät jo valoisalta! Niin kuin monesti aiemminkin… Eipä mitää polveen puukkoa ja kepeillä kotii. Siihen kun vielä lisättiin pitkään vaivannut vasemmankyynerpään limapussinpoisto, niin paketti kohti kesää alkoi olla valmis. Tietenkään vasenkyynerpää ei suostunut paranemaan kerralla, joten mentiin puukolle uudestaan ja tällä kertaa tultiinkin pois pumppu kädessä joka imi nesteitä pois kyynerpäästä. Eihän siitä ollut kuin viisi kuukautta kun olin kailottanut ettei enää yhtään leikkausta ja kesällä kulkee. Mutta nyt niitä tuli 3 lisää, it happens. Sukulaiset laittoivat jo viestiä että nyt vaikuttaa vaaralliselta ja plaa plaa plaa ne normaalit mietteet. Ei kiinnosta. Sanoin heillekkin, niin kuin kaikille muillekki, että loppuun asti mennään vaikka välillä näyttäisikin kuinka pahalta vain.
                             Tähän väliin Kiitos Tuomas, Lassi, Sampo, Leo, Teo, Eikka, Perttu, Jani, Jani jnejnejnejne. On se vähän erilaista kun on urheilijat jotka on kokenut samaa vieressä tukemassa.
                             Mutta joo kesään nähden rupesi vaikuttamaan hiukan heikolta, mutta lääkäri Ilkka Tulikouran toteamus ’’Ennätys löydään tauluun, ei hätää’’, Loppukesästä tosin vasta kisaamaan, mutta parempi se kuin ei koskaan. Pitää vain huolella ottaa jokainen päivä, harjoitus ja metri eteenpäin. Btw, SB reeneissä 41m60cm!
                             Eiköhän sitä olla itketty jo tarpeeksi kuinka on synkkää ja vammasta. Portugalinleiriin, mistä olette tai ette jo lukeneetkin aiemmissa blogeissa. Leirin lähtökohdat oli kyllä erilaiset kuin yleensä. Normaali järjestys on että kuntoutetaan syksyllä ja hajotetaan paikkoja kevät ja kesä. Mutta nyt päästiin lämpöiseen kuntouttamaan, jossa maisemat ovat ehdottomasti paremmat! Jaarittelua etureisikoneen käytöstä voisi tehdä vuoden, tai siitä miten venäläiset yleensä sen valtaavat, mutta minulla on ollut enemmän aikaa kuin koskaa katsoa mallia vähän muilta kommuunilaisilta. Jotenkin on ehkä ollut mukavaakin keskittyä Tuomaksen ja Lassin tekemiseen. Molemmilla tekeminen on nuossut jotenkin vielä korkeammalle tasolle.
                             Tuomas jo viimevuonna teki asiat loistavasti minkä nyt metreissä huomasikin. 9m recordiin lisää puhuu puolestaan, mutta jotenkin haastavan selkäleikkauksen jälkeen mies näyttää lyöneen lisää pökköä pesään. Välillä kun tekemistä kattoo ajattelee että tuolta se 85m tuloo. Ellei enemmänkin! Tietenkään ihailua ja innostusta ei toisten tekemisestä saa näyttää vaan pitää todeta.. Paska…… Ei mihinkää…. Heittäisit kovempaa. Mutta ehkä välillä pitää kehuakkin. Tietenkään kaikki reenit ja heitot ei kulje. Hyvät ensimmäiset 1,5viikkoa Portugalia ja Tuomas heittää alkuvauhdin kanssa 58m.. hahahaa kyllä hauskuutti. (Ei ollut reenin pisin).
                             Sitten Lassiin. Valmentaja vaihtui ja miehen ilme muuttui täysin reeneissä. Ennen kieltäytyvänä hevosenakin tunnettu Lassi on muistuttanut koko talven minun silmään enemmänkin avointa kengurua. Lassin tyyliin tietenkin aina pitää olla pientä vaivaa, mutta silti hiukan jopa pelottaa minne mies voikaan heittää sen päivän osuessa kohdalleen. Heitto on muuttunu, juoksu parempaa kuin koskaan, voimat kehittyy, no pingiksessä oli rajua takapakkia tai sitten muut vaan ottaa kiinni, ainoa uhka on loukkaantumiset. Mutta ei hätää Lassukka osaa ehkäistä. Uskoisin että viime EM-kisojen varamies heittää tänä kesänä Zurichissä. Sanoisin jopa että voitte lyödä rahaa siihen kiinni, mutta viimeksi kun kommuuni antoi vinkkejä vedonlyöntiin, niin kaikki menettivät rahansa.
                             Poikien kisakauden avauksista ei ole mitään käryä, mutta kunhan loppuleiri sujuu suunnitelman mukaan. Sanoisin että enemmän kuin valmiina ollaan jo aikaisin! Omalla kohdalla en pidä kiirettä, mutta alustava kilpailusuunnitelmat menevät varmastikkin heinä/elokuulle. Mutta hei eihän tässä ole kuin aikaa, vielä ei edes aikuisissa kilpailla. No worries.

                              ATAA blogi by GoldenTitaniumJuggernautPanda

Perustuubaa Portugalista

Taas on aika kulunut tiimalasissa muutaman päivän verran ja voi että kuinka paljon kommuunin pojat ystävineen ovatkaan saaneet aikaan täällä Portugalin maalla. Sunnuntaina pojilla oli voimapäivä ja siihen kuului kaikilla voimaharjoitus, Lassilla jopa kaksi. Aamupäivällä Lassilla oli vuorossa jalkavoimaharjoitus, joka sisälsi pääliikkeinä etukyykkyä ja yhdellä jalalla kyykkäilyä. Tuomas jumppaili keskivartaloa ja kokeili myös miten vastaveto kulkee ja kulkihan se. Tuloksena oli leirin pohjat eli 120kg kolahti räväkästi penkin alalaitaan. Iltapäivällä Lassi puolestaan teki huoltavia voimaliikkeitä olkapäille ja keskivartalolle.  Päivän päätteeksi Lassille ja Tuomaksella oli vuorossa laitilalainen käsittely. Tarkemmat yksityiskohdat jääköön tässä yhteydessä mainitsematta. Poikain ollessa salilla Tuukka kävi ottamassa leirin toisen heittoharjoituksen. Polven takia heittäminen pitää suorittaa paikaltaan ja jalat rinnakkain , mutta pystyypähän korjaamaan käden liikettä ja heiton loppua, varsinkin kun taustalla kummittelee 6,5 kuukautta sitten leikattu olkapää. Mutta tosiaan harjoitus sujui mainiosti ja kevään pohjille lyötiin rajut lukemat 36m40cm!

Maanantaina kaikilla oli vuorossa leirin toinen lepopäivä, eikä se poikennut edellisenä lepopäivänä hyväksi havaitusta kaavasta. Ohjelmassa oli siis auringossa makoilemista, nukkumista ja ostoksilla käyntiä.  Akut olikin hyvä saada ladattua, sillä seuraavana päivänä Tuomaksella oli luvassa heittoharjoitus ja muillakin kova treenipäivä.

Tiistaina Tuomas keskittyikin illan heittoharjoitukseen ja suoritti aamulla vain kevyttä (t)verkkailua. Lassilla ja Tuukalla oli jälleen vuorossa saliharjoitus. Lassilla liikkeet olivat tällä kertaa lajivoimaliikkeitä, kun taas Tuksu keskittyi jalkopäähän.  Harjoituksessa hiki lensi ja lihakset saivat namia oikein olan takaa.  Tuomaksen heittoharjoitus sujui ongelmitta. Kovaa ei Tuomaksen tarkoitus ollutkaan heittää vaan tavoitteena oli saada rentoja heittoja hyvällä tekniikalla. Tekniikka pysyikin hyvin uomassaan ja jopa Latvian 90 metrin keihäshirmu katseli kauniita keihään kaaria huuli neliönä. Lassi jätti suunnitellut kevyetkin heitot tekemättä pienen kyynärpääkivun takia ja keskittyi keihään kanssa juoksemiseen. Tuukka käveli keihäspaikalle venyttelemään ja katselemaan kateellisena muiden suorittamia vauhtiheittoja.

Keskiviikkona eli tänään kuulanheittopaikalla suoritettiin titaanien taistelu, kun Eino-Pekka oli uhonnut voittaa Tuomaksen pään yli eteenpäin neljän kilon kuulalla suoritettavassa kuulanheittoliikkeessä. Aivan ei Eino-Pekan uho käynyt toteen vaan Tuomas leikitteli tilanteella voittaen taiston noin puolen metrin erolla. Kuulanheittopaikalla suoritettiin myös pään yli taaksepäin heittoja viiden kilon kuulalla. Sekä Lassi että Tuomas paransivat tuloksiaan edelliseltä viikolta muutamia senttimetrejä. Tuukka ei vielä pysty ottamaan osaa mittelöihin vaan tyytyi heittelemään kuntopallolla polven periksi antamia liikkeitä 540 toistoa. Hirveä määrä!  Iltapäivän harjoitukseen lämmittely suoritettiin paahtavassa auringonpaisteessa pelaamalla piiz volleytä.  Lämmittely osoittautui hyväksi, sillä Lassi ja Tuomas tekivät kovan punttiharjoituksen menestyksekkäästi. Lassi sai aikaan uuden ennätyksen tempauksessa 3x100kg ja Tuomaskin nosti rinnalle pukkien päältä kaikkien aikojen parhaan tuloksensa 135 kg.  Tuukan punttiharjoitus koostui suurilta osin erilaisista keskikehonrakennusharjoitteista.

Tuukalla ja muilla mukana olevalla rytmiryhmällä leiriä on vielä jäljellä muutaman päivän verran ja sen jälkeen koittaa taas arki keihäskommuunissa. Tuomas ja Lassi jäävät nauttimaan vielä Portugalin auringosta ja upeasta ruokatarjonnasta kahdeksi lisäviikoksi. Loppukevennyksenä pätkä, kuinka lihashuolto hoituu paremmin yhteistyönä!

Missä palmupuut on puita vain...

Töttöröö! Taas on muutama päivä kommuunikloppien etelän eloa takana. Kelit ovat jatkuneet erinomaisina ja kuullottaneet suomalaisten keihäsurosten nahkaa leivinuunin lailla! Jopa pientä rusketusrajan kaltaista värimuutosta on tarkkasilmäisimmät jo saattaneet havaita punotuksen lomasta.

Tiistaina kuulanheittopaikalla käytiin rajua kamppailua kukin itseään vastaan ja ehkä vähän myös keskenäänkin, Lassin huijatessa itselleen sentin voiton pään yli eteen heitettävässä kuulanheittomuodossa neljän kilon rautapallolla. Lisäksi heitettiin pään yli taakse 5kilon kuulalla. Tulokset eivät vielä olleet ennätystasoa, mutta varsin lupauksia antavia. Omaa kilpailuaan kommuuniuroiden varjossa kävi duo Helsingin lyhyempi, mutta mitättömämpi yksilö Jani. Iltapäivällä Tuomas siirtyi Janin kanssa loikkapaikalle ottamaan takkiin tältä roomalaista patsasta muistuttavalta puutarhatontulta 3-tasaloikassa, vaikka Tuomas ennätystään parantelikin 5cm. Lassi väänsi salilla kessiä.

Keskiviikkona aamulla taas mentiin salille touhuamaan ja iltapäivällä Tuomas ja Lassi painuivat lenkkeilemään tuulisille rantakallioille frisbeekiekkojen kera. Keskiviikkona oli myös koko kommuuni trioolla hieronta päivä. Ensimmäisenä Jarin lauteille pääsi Tuukka, sitä seurasi Lassi ja illan päätteeksi vielä Tuomas. Tuukka kävi vielä iltapäivällä ensikertaa leikkausten jälkeen taas hieman keihästä sovittelemassa käteen ja nakkelemassa leirin ensimmäiset heitot. Torstaina olikin sitten edessä koko porukalla lepopäivä.

Lepopäivänä lähdettiin kahden auton voimin päättäväisinä kohti Algarve shopping ostoskeskusta ja isoa Nike kauppaa. Noh arvatahan sen saattaa kun nämä idiootit lähtevät ilman tarkkoja koordinaatteja ja karttaa suunnistamaan mututuntumalla niin eihän se ihan nappulaan voi mennä. Lopulta kahden tietullin läpi ajaneena ja noin 50km lenkin tehneenä löysimme ostoskeskukselle. Ihan vinkkinä voisimme todeta, että jos ajat Portugalissa harhaan vahingossa moottoritielle, niin älä nouse takaisin kääntyäksesi rampista, joka vie vielä suuremmalle moottoritielle. Tietulleista läpiajaminen aiheuttikin sitten pientä härdelliä, mutta lopulta kaikki järjestyi. Ostoskeskuksesta kaikille tarttui tavaraa mukaan, jonkin verran ja loppupäivää vietettiinkin sitten auringosta ja saunasta nauttien.

Perjantai oli Tuomaksella taas heittopäivä, Lassilla punttipäivä ja Tuukalla mikäs muukaan kuin kuntoutuspäivä. Aamupäivällä Tuomas teki herättelyt iltapäivän heittoon ja Lassi ylävartalopuntin. Tempauksessa liikkui jo varsin rajut sarjat, joka enteilee että mies alkaa olla ainakin tässä liikkeessä jo helposti ennätyskunnossa. Iltapäivällä Lassi lähti juoksemaan ja loikkimaan ja Tuomas heittopaikalle Janin ja Mikan kanssa. Leksan valvovan silmän alla paahtavassa kuumuudessa saatiin tehtyä kelpo heittoharjoitus ja kehitystä edelliseen heittoreeniin tuli muutama metri. Lassilta lainassa ollut piikkari oli Tuomakselle  liian pieni ja heittäminen meni vähän varomiseksi, koska tukeen törmätessä isovarvas löi hieman ikävästi kengän kärkeen. Illalla saatiin vielä päähänpisto Eikan, Lassin ja Tuomaksen toimesta lähteä käymään tervehtimässä noin 20min ajomatkan päässä Quarteirassa leireileviä suomalaistovereita Otto Ylöstaloa ja Lauri Hassia. Poikien kanssa istuttiin iltaa ja vaihdettiin kuulumisia noin tunnin verran ennen kuin lähdettiin paluumatkalle. Tuomas sai myös testata varsinkin ottelija ja pikajuoksupiireissä yleistyvää uutta hierontalaitetta, josta videopätkää alempana.

Tänään lauantaina Lassilla oli vuorossa heittoharjoitus ja Tuomaksella voima, Tuukan tehdessä aamulla salilla mitä pystyi ja illalla allasjumppaa Teon kanssa. Salilla Tuomas hakee ensimmäiset viikot terävyyttä pukeilta nostoilla ja korkeilla kyykyillä. Loppuleiristä olisi sitten tarkoitus lähteä ennätysromujen kimppuun. Lassi paukutti heittopaikalla jo melkoisia kaaria vaikka vauhtia ei viellä heitossa juurikaan ollut. Jos ja kun vain miehet ehjänä pysyy saatetaan leirillä nähdä jo varsin hyviä harjoitussiivuja!

Tällä kertaa siis näihin kuviin ja tunnelmiin!

 -Kommuunistit

Portugalin leirin alkutunnelmia!

Tervehdys taas rakkaat! Kommunoloidien portugalin leiri vuosimallia 2014 on pyörähtäny käyntiin ja aika kirjata lähtökohtia leirille. Leirien välissä Tuomas kävi vielä pyörähtämässä Kuortaneella liiton leirillä päättämässä kovan harjoitusjakson. Tuukka on taas palautunut kävelykuntoon leikkaustensa jäljiltä eikä tarvitse enää ulkopuolista apua elämiseensä. Eli harjoitukset ovat jatkuneet kuntoutuksen merkeissä. Lassi sai myös afrikan reissunsa jälkeen tehtyä hyvän harjoitusjakson, jonka loppuun kuitenkin sairasti noin viikon flunssan, tervehtyen kuitenkin ennen etelään lähtöä.

Leirille lähti kommuunin poikien lisäksi keihäänheittäjistä Teo Takala, Sini Kiiski, Mika Aalto sekä Helsingin kuumin keihäsduo ”pisteenä taivaalla” Eikka Pankkonen&Jani Lehtonen. Valmennus ja hierontaosastoa edustavat ensimmäiset kaksi viikkoa Leo Pusa ja Jari Kiiski.

Matkan helsinkin pojat starttasivat jo lauantai päivällä viettäen vauhdikkaan yön Amsterdamissa! Muu porukka lähti matkaan Su aamulla 5.30. Eilinen iltapäivä menikin hotelliin asettuessa ja kevyitä verryttelyharjoitteita suorittaessa matkaväsymyksen poistamiseksi. Illalla vielä osallistuttiin musavisaan hotellin aulassa, josta Tuukka pokkasi kakkossijan!

Tänään Tuomas marssi aamulla heittopaikalle, Tuukka kuntoutti paikkojaan ja Lassi kohenteli tehojaan salilla. Tällä kertaa heittopaikalta selvisi ekasta reenistä pois ehjä mies, mutta välineet petti. Tukijalkaan tuli viimeisessä heitossa jo sen verran painetta että kengän sisäreuna repesi 15cm matkalta. Alkoi siis tehokas selvittely mistä saada paikalle tutun mallin varapiikkari mahdollisimman nopeasti ja onneksi asia saatiin järjestymään noin puolen tunnin soittelulla ja vain yhteen heittoharjoitukseen täytyy lainata piikkaria Lassilta. Salin puolella Lassi nosteli jo varsin mukavia romuja mm. tempauksessa leirin ensimmäiseksi harjoitukseksi.

Iltapäivällä Tuomas ja Lassi tuhosivat helsinkiläisduon pingispöydän ääressä, josta Lassi siirtyi vuorostaan heittopaikalle ja Tuomas Eikan ja Janin kanssa salille hikoilemaan. Lassin tekeminen oli taas heittopaikalla varsin vakuttaavaa vaikka tehot vielä olikin todella matalat. Jos paikat vain sallivat saatetaan tällä leirillä nähdä jo melkoisen pitkiä kaaria!

Säät tällä on todella hellinyt nyt molempina päivinä ja yhtä mahtavaa keliä on luvattu myös tulevalle kahden viikon jaksolle. Tuukka saikin jo kokea auringon polttavuuden amatöörin elkein! Ei pilven pilveä näköpiirissä ja lämpöä noin 22 astetta. Kylä kelepoo!

T:kommuuni

Lassukan Etelä-Afrikan leiri takana

Noniin kirjoitellaanpas nyt itsekin hieman kuulumisia ja siitä miten oma ulkomaan leirini sujui. Suomeen palasin jo lähes pari viikkoa sitten ja nyt kiireet kotona on taas ehtinyt sen verran tasoittua, että ehdin päällimäiset mietteet Afrikan reissusta purkaa.Kommuunin loput pojat eli Tuukka ja Tuomas tyytyivät menemään Teneriffaan talven ulkomaanleirille, mutta minä suuntasin usean muun maajoukkueheittäjänkanssa vielä tuhansia kilometrejä etelämmäksi Etelä-Afrikan Potchefstroomiin tarkoituksena viettää viisi viikkoa Afrikan auringon alla. Matkaseuranani alusta alkaen olivat tällä kertaa hieroja Viipe, Kauhavan keisari Kankaanpää ja Ronssi-Ruuskanen. Johannesburgin lentokentällä tapasimme vielä muita suomalaisia keihäänheittäjiä ja -valmentajia, jotka liittyivät mukaan jo kirjavaan joukkoomme ja suuntasimme yhdessä pikkubussilla kohti Potchefstroomia. Myös viime vuonna olin Sampon kanssa harjoittelemassa samassa paikassa, joten harjoituspaikat olivat tuttuja eikä niihin tutustumiseen tarvinnut sen kummemmin aikaa kuluttaa. ”Ei muuta kuin taitavasti hanaa”, ajattelin mutta…

Leirin harjoitusten aloittamista haittasi kuitenkin viikkoa ennen leiriä kipeytynyt vasen polvi. Polvessa ei ollut mitään varsinaisesti rikki, mutta kipeä se oli ja leirin pari ensimmäistä viikkoa kuluivatkin suurelta osin polvea kuntouttaessa ja niissä liikkeissä, mitä pystyin tekemään, oli tehot pidettävä kurissa. Melkeinpä ainoa liike, missä pystyin ottamaan kunnolla tehoja miehestä irti oli sotilaspenkkipunnerrus. Se tuntuikin kulkevan hyvin ja heti toisessa harjoituksessa tuloksena oli season’s best eli tuttavallisemmin ”äsbee”. Heittämäänkin pääsin, mutta pelkästään paikaltaan ja kävelyvauhdista. Siinä koeteltiinkin hermojen kestävyyttä, kun katselin muiden heittävän kunnon vauhdeilla komeita keihään kaaria ja itse jouduin tekemään vain ”tylsiä” harjoituksia. Tärkeintä oli kuitenkin saada polvi kuntoon ja kivuttomaksi ja päästä sitten loppuleirillä tekemään hyviä harjoituksia turvallisesti.

Vaikka harjoitukset eivät alkuleirillä olleet tehollisesti kovia, niin tekemistä oli määrällisesti paljon ja sen tunsin väsymyksenä kropassa. Suunnitelman mukaisesti kahden viikon leireilyn jälkeen olikin pidempi kevyt jakso harjoittelussa, jotta lihakset palautuvat ja jaksan harjoitella kovaa vielä viimeiset pari viikkoa. Tämän kolmannen eli kevyemmän viikon aikana polvikin alkoi tuntua jo paremmalta ja niissä vähissä harjoituksissa, mitkä tein, pystyin jo vähän ottamaan tehoja irti itsestäni. Vetoja pystyin juoksemaan kunnolla ja kuulanheittojakin pystyin lisäämään harjoitusohjelmaan.

Neljännen viikon alkaessa paloinkin halusta päästä harjoittelemaan loppuleirin kovaa ja ennen kaikkea heittämään keihästä jo kunnon keihäänheitoksi kutsuttavalla tavalla. Muutaman päivän ehdinkin treenaamaan kunnolla, mutta sitten sain houkuteltua itselleni pienen kurkkukivun ja flunssan, joiden kanssa taistellessa menikin melkein koko loppuleiri. Joitain harjoituksia jouduin jättämään väliin, mutta onneksi pääharjoitukset kuten heittoreenit sain tehtyä kunnolla. Yhdessä heittoharjoituksessa tehtiin myös KIHUn mittaukset eli tärkeimpänä keihään lähtönopeuden määrittäminen. Vielä siinä harjoituksessa en täysillä pystynyt heittämään ja lähtönopeus olikin melko alhainen, mutta tuloksena siinäkin oli äsbee, jota on hyvä lähteä parantamaan viimeistään kesällä.

Viidennen ja viimeisen viikon alussa flunssa vielä veti olon hieman veteläksi, mutta loppuviikkoa kohti olo alkoi paranemaan. Leirin viimeinen heittoharjoitus oli suunniteltu torstaille ja siinä olo tuntuikin melko terävältä. Tarkoituksena ei välttämättä ollut heittää aivan täysivauhtisia heittoja vielä, mutta koska tuntemus kropassa oli hyvä ja kaiken lisäksi samaan aikaan heittänyt japanilaisvahvistus viritti pientä keskinäistä kilpailua niin mikäs siinä sitten. Vaikka takana ei ollutkaan montaa kovavauhtista heittoa talven ajalta, niin tekniikka pysyi hyvin mukana kovemmallakin vauhdilla ja lopulta sain myös päihitettyä japanilaisen heittopituuksien vertailussa.Vaikka KIHUn edustaja olikin jo lähtenyt kotiin eikä keihään lähtönopeuksia saatu mitattua, niin se tärkein mittari eli heiton pituus kertoi, että ihan hyvillä mielin voin lopettaa leirin heitot. Kun vielä leirin viimeistä edeltävänä päivänä sain polvesta huolimatta tehtyä hyvät tulokset loikka- ja kuulanheittotesteissä, jäi leirin kokonaisuus varsinkin loppuleirin osalta selvästi positiivisen puolelle.

Leiripaikkana Potchefstroom toimi kyllä mainiosti tänäkin vuonna. Sää oli lämmin ja suurelta osin aurinkoinen ja harjoituspaikat olivat viimeisen päälle kunnossa. Tänä vuonna leirin pituus oli siis viisi viikkoa, ja vaikka väliin mahtui pidempi vapaa jakso harjoittelusta, niin missään vaiheessa ei ollut tylsää hetkeä ja niin sanottua hotellikuolemaa ei tullut. Suurimman osan vapaa-ajasta pelasimme korttia majapaikassa ja kalassa tuli myös käytyä useampaan otteeseen. Saaliskalat olivat hieman erilaisia kuin Suomessa, ja vaikka kaikkeni yritin, niin kalansaalis jäi itselläni melko laihaksi. Kalareissuilla sai kuitenkin viettää aikaa luonnossa ja pääsi hyvin rentoutumaan harjoitusten lomassa. Jospa sitä itsekin saisi ensi talvena sitten jo vähän isompaakin saalista, sillä hyvin suurella todennäköisyydellä myös seuraavaan harjoituskauteen kuuluu harjoitusleiri Afrikan lämmössä.

T:Lassukka

Saijonaarasta! Teneriffalta kotiuduttu!

Terve ja heipä hei!

Kommuunikaksikon Teneriffan leiri vuosimallia 2014 on saatu päätökseen ja aika vähän kertailla tapahtumia leiriltä. Reissuun lähti kommuunitoverien lisäksi viimevuoden tapaan Kemin kumiukko Kiiskilän Jani, sekä kehityksenä viime vuoteen myös reissulle järjestettiin mukaan oma hieroja Lari Haapakangas. Tuukan polvi alkoi oireilla parisen viikkoa ennen leirille lähtöä ja hän kävi magneettikuvissa Lahdessa tutkituttamassa polveaan. Magneettilääkärin mukaan ei polvessa suurempaa vikaa ollut, mutta koska kyseinen lääkäri oli ennestään jo tuttu erioiksista lausunnoistaan, päätti Tuukka olla vielä yhteydessä Tulikouraan. Leirin aikana sitten saapui lopullinen tuomio. Polvessa näkyi selvä sisäkierukkavamma, joka vaatii tähystysleikkausta. Näin ollen kultapandamme päätyi leikkuupöydälle jo heti maanantaina, kunhan sunnuntaina palasimme ensin Suomeen. Samalla Tuukalta poistettiin turha ärtynyt limapussi vasemmasta kyynerpäästä. Leikkauksessa kuitenkin ilmeni että vamma polvessa oli odotettua pahempi ja edessä onkin 4vko kepeillä kävely jakso, kun kierukka ankkuroitiin takaisin. Toisaalta parempi näin ettei kierukkaa tarvinnut poistaa. Tuukalla edessä siis lisää kuntoutettavaa, mutta vasta loppukesälle muutenkin suunnitelmissa ollut kauden avaaminen tuskin leikkauksen johdosta siirtyy.

Mutta sitten takaisin leirin kuulumisiin. Leiri alkoi mukavissa tunnelmissa ja kelitkin olivat alkupäivinä vähintäänkin kelvolliset. Puolipilvistä ja aurinkoista, sekä noin 20 asteen lämpötila. Sunnuntaina vähän verryteltiin matkarasitukset pois ja maanantainakin aamupäivästä vielä hikoiltiin kukin missäkin. Iltapäivästä Tuomas tapaili ekat irtipäästöt keihäällä ja Tuukka paukutti kuntopalloa. Tiistaista muodostui Tuomaksella taas ennätysmurskajaispäivä. Aamulla 3-tassut enari parani 920->928 . Illalla paukutettiin koko porukalla kuulanheittoja ja rajusti paukutettiinkin. Pään yli taakse heitossa Tuomaksen ennätys parani 25.07->25.70 pään yli eteen heitossa 18.34->18.70 ja alta eteen 19.70->20.85. Tuukkakin nakkasi SB:n kipeällä polvellaan pytissä 21.50 ja pään yli eteenkin testaillen olkapäätä 13.50. Jani heitti PYT noin 21.30 häviten rammalle Tuukalle, josta hän sai kuulla kunniansa.

Ensimmäinen viikko eteni muuten vielä aika maltillisissa merkeissä. Harjoituksissa maltettiin pitää vielä tehot melko hyvin kurissa ja valmisteltiin kroppaa toisen viikon tehokkaampiin harjoituksiin. Lauantai oli koko porukalla vapaa päivä ja haaveissa oli päästä Teiden huipulle 3,5 kilometriin hurjasta sääennusteesta huolimatta. Aamulla lähdettiin porukalla autolla pilvisessä kelissä kapuamaan kohti huippua, mutta noin 1,5km korkeudessa alkoi sataa lunta taivaan täydeltä. Paikallinen tiepartio käännyttikin meidät takaisin. Eivät uskoneet että suomalaiset osaisivat ajaa lumessa. :D Niin palasimmekin sitten nopean ostoskeskusvisiitin kautta takaisin kämpille vietäämään lepopäivää ja valmistautumaan sunnuntain heittoharjoitukseen jossa Tuomaksen ja Janin oli tarkoitus ensi kertaa heittää tehokkaammin.

Su aamuyöstä kuitenkin Tuomaksen pääsi yllättämään vatsatauti. Klo 5 eteenpäin päivä kuluikin sitten viihtyisän sohvatyynyn päällä vessan lattialla tuskaillen. Siinähän sitten tietysti hieman kärsi myös Tuukan ja Janin yöunet. Vatsatautia oli alueella ilmeisesti muutenkin melko paljon liikkellä, koska Sveitisiläisestä keihäsryhmästä joiden kanssa kaveerasimme paljonkin leirin aikana, 4/7 sairasti myös vatsataudin. Tuomas oli kuitenkin ihan lapanen oksentaen vain kuudesti sveitsiläistytön pitäessä kärkipaikkaa 21 toistolla. Sunnuntaina Tuomaksen valmentajaisä Raimo myös saapui paikalle seuraamaan joukon tekemistä. Tuomakselle tuli siis toinen "lepopäivä" putkeen ja Jani lähti heittopaikalle. Arvatenkin tekeminen oli hieman väsynyttä yöunien jäädessä vajaiksi ja Janikin alkoi tuntea itsensä huonovointiseksi. Seuraava yö menikin Janilla sitten nieleskellessä, sekä valvoessa huonovointisena ja sympatiasta yöllä pelailtiinkin sitten porukalla Hill climb racingiä kännyköillä.

Ma aamusta Tuomas taas oli rivissä mukana, olon ollessa vielä hieman hutera. Illalla paukutettiin taas kuulia mutta aivan ennätyslukemiin ei kyetty. Yli vanhojen kauden parhaitten ja ennätysten kuitenkin. Tuomas siirsi heittoharjoituksena Ti aamuun jolloin kelikin taas oli muuttumassa otollisemmaksi. Aurinkoisessa kelissä oli mukava laittaa keppiä uimaan ja oikeastaan ensimmiset alkuvauhdilliset heitot pystyttiin nyt heittämään leikkauksen jälkeen. Keihäs kaarsi heti varsin tyydyttäviin lukemiin ja heittopaikalta poistui aurinkoinen karvanaama. Tiistaina paikalle saapui myös Ruotsalaisväriä kun 83m mies Gabriel Wallin ilmestyi kentälle. Olivat kuulemma tulleet maanantaina ja perjantaina olisi tarkoitus heittää ekaa kertaa kovempaa.

Iltapäiväst hikoiltiin taas kuka missäkin ja keskiviikkona taas huilattiin. Keskiviikkona sopivasti oli tarjolla myös olympialaisissa huikea suomalaispäivä jota mentiin porukalla seuraamaan paikalliseen suomalaiskuppilaan. Ensin hiihtäjien huikeat suoritukset parisprinteissä ja sitten vielä Venäjää pataan lätkässä. Torstaina Jani asteli taas heittopaikalle ja Tuomas teki valmisteluja perjantaille leirin viimeiseen heittoharjoitukseen. Tuukka huolsi ja muokkasi rikkinäistä kehoaan sekä iltapäivällä myös tarttui keihään varteen. Tuukka heitti SB:n noin 26m olkapään ollessa jo yllättävän hyvässä kuntoutumisvuhdissa. Malttia pitää kuitenkin vielä pitää ja no polvileikkauksen myötä olkapää ehtii nyt kyllä hyvin kuntoutua. Janilla jalat pelasi heittopaikalla varsin mukavasti mutta yläkerrasta kaikki vuosi läpi. Heitoista tuli paineettomia ja metrit eivät miestä oikein tyydyttäneet. Toisaalta nyt on vasta helmikuu eli kesään on vielä hyvin aikaa. Rytmillisesti heitto näytti kuitenkin kehittyneen viime kesästä. Kun malttaa vaan olla hosumatta ylhäältä alkaa metrejä tulla

Perjantaina jännättiin ensin Suomi-Ruotsi lätkäpeliä jonka jälkeen oli tympeä lähteä kentälle ruotsalais keihärin kanssa. :D Kuittailua tuli välittömästi, mutta tietysti hyvässä hengessä.Tuomaksella olis siis edessä maaottelu Wallinin kanssa heittopaikalla ja Janilla kova kyykky testi. Tuukalla mitä kipeillä paikoillaan pystyi. Myös Tuomas joutui taipumaan heittopaikalla ruotsalaiselle metrin verran, tämän heittäessä kuitenkin lähes täysivauhtisia ja Tuomaksen pikkuvauhdista. Takana siis oli toinen varsin hyvä heittoharjoitus ja mikä tärkeintä kaikki paikat ehjänä ja selkä oireettomana. Samaan aikaan salilta kuului hurjia. Kiiskilä siirtyi uudelle sataselle kyykyssä vaikka oli koko päivän valitellut kuinka väsyneeltä paikat tuntuu. Uudeksi ennätykseksi kirjailtiin siis tasan 200kg.

Lauantaiksi oli suunniteltu että lähdetään aamusta ajelemaan saaren eteläpuolelle, tehdään siellä voimaharjoitus ja mennään vesipuisto Siam Parkiin tötöilemään. Lopulta löytyi paikallinen silkkimunasali niinkuin kumiukko paikkaa kutsui, johon pääsimme pumppailemaan. Tuukka päätti huilata tämän päivän ja salille jäivät Tuomas, Jani ja Lari. Tuomaksella oli tarkoitus ottaa kyykkyä hieman testaillen ja kun tuntui hyvältä päätti hän pistää kauden parhaan uusiksi. 180kg lopulta kyykystä nousi, joka on myös isoin paino mitä hän on ilman vyötä nostanut. Keskipakkiin on siis tullut voimistelujen myötä hyvin lisää pitoja. Muuten reeni olikin sitten bodaamista. Jani teki rajuja sarjoja mm penkissä, vinopenkissä, sekä alavino penkissä. Loppuun hanskoja ja kessiä ja leiri oli harjoituksellisesti paketissa.

Vesipuistossa Tuukka oli elementissään. Sekopää sai Janin ja Tuomaksenkin heti huijattua ylittämään omat rajansa parissa neljän laskettavassa mäessä, jonka jälkeen pojat tutkivatkin sitten tarkoin ennen kun menivät mihinkään mäkeen. Lari ja Tuukka kiersi kaikki hurimmatkin mäet kahden nyhverön laskiessa oman tasosiaan mäkiä. :D Kokonaisuutena varsin mukava päivä, mutta valitettavasti puisto ja mäet suljettiin juuri kun olimme menossa kuvaamaan paria laskua. Illalla oli vuorossa kamojen pakkaus ja sunnuntaina sitten aamupalan päälle kamat autoon ja matka kohti kotia. Lento sujui ongelmitta ja kotimaassa törmättiinkin tuttuihin Rovaniemen sm-halleista saapuviin urheilijoihin.

Kokonaisuutena leiri oli varsin onnistunut. Tietysti Tuukalla leiri oli pääosin kuntouttamista, mutta paremmin sekin sujuu lämpimässä. Aikakaan ei tullut pitkäksi kun usein illallisen jälkeen käytiin hieman kävelemässä keskustassa ja kuuntelemassa mainiota live musiikkia. Iso kiitos leirin onnistumisesta kuuluu myös lihashuollosta vastanneelle Larille. Se oli selkeä kehitysaskel aikasempaan, että hieroja oli jatkuvasti käytettävissä. Lähes päivittäin venytettiin ja vatkattiin paikkoja niin että pahempia jumeja ei päässyt syntymään. Aina jos jostain meinasikin kolottaa niin heti pystyttiin reagoimaan. Näinhän se pitäisi olla aina varsinkin etelässä jos se vain olisi mahdollista. Näistä lähtökuopista on Tuomaksen kohdalla varsin hyvä jatkaa heiton työstämistä, kun ominaisuustaso on nyt jo pääosin edellä viime kevättä. Tuukalla edessä on vielä pitkät kuntoutusjaksot, mutta jossain niiden takana odottaa toivottavasti se kuuluisa valo tunnelin päässä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin!
-Kommuuninoloidit Tuomas ja Tuksu

Kommuuniblog is back!

Heipä hei ja tervepä terve!

Eiköhän pyöräytetä bloginpäivittelykin taas käyntiin. Niinkun meidän edellisessä postauksessa joku anonyymi olikin ihmetellyt edellisestä kirjoituksestamme onkin jo yli puolivuotta aikaa. Ehkä siis korkea aika kertailla tapahtuneita asioita myös täällä.

Kesän aikana päivittelimmekin pitkällti kuulumisia ja kisatapahtumia facebooksivuillamme mutta käydään nyt tärkeimmät läpi täälläkin. Kommuunin valtikan tuloksellisesti vei nimiinsä Tuomas tuloksella 81.73, Sampon peesatessa 81.67 ja Lassin täydentäessä 80 kaartin tuloksellla 80.39. Tuukan kausi päättyi leikkauspöydälle jo ennen ku ehti kunnolla alkaa ja tulokseksi jäi 67.12. Sampon kausi oli porukasta ehjin ja mallikkaan nousujohteinen, parhaana saavutuksena Universiadien 4. sija kovassas seurassa. Tuomaksen kausi jä pahasti kesken alkukauden ennätysheiton jälkeen selän alkaessa antaa oireita aina heittäessä. Lassia taas vaivasi koko kesän repeämä kyljessä. Kaikki pojat päätyivät sitten kauden päätteeksi leikkuu pöydälle Tuukka ja Sampo jopa kahdesti. Tuomaksella leikattiin selkä, Lassilla kylki, Sampolla olkapää ja kyynerpää ja Tuukalla rintalasta ja olkapää. Kertoo jotain lajin luonteesta mutta myös siitä että huoltopuolella on vielä tekemistä kun tehot alkavat nousta.

Syksyllä oli aika alkaa suunnittelemaan vuoden 2014 kommuunia ja Sampo ilmoitti heti, että kiinnostusta kyllä muuten olisi mutta hänen oli jatkettava opiskelua Kuopiossa ammattikorkeakoulussa niin ett tämän talven ajan osalta kommuunimuutto ei valitettavasti tullut kysymykseen. Yritimme hieman kartoittaa muita heittäjiä neljänneksi kommuunin jäseneksi tälle talvelle, siinä onnistumatta, joten päätimme jatkaa tämän talven kolmen miehen voimin. Sääntö kerran kommuunisti, aina kommuunisti kuitenkin pätee niin että Sampo on aina tervetullut vierailemaan ja leireilemää matalaan majaamme.

Syksyn puhuttaneita aiheita oli niinkun aina, valmennusryhmävalinnat. Suomen urheiluliitto päätti jättää Tuomaksen kokonaan valmennusryhmien ulkopuolelle. Olisi mielenkiintoista tietää millon viimeksi MM-kisarajan rikkonut urheilija on ollut viimeksi varaa jättää ulkopuolelle. Mitään urheilullisia perusteita valitsemattomuudelle ei ole vieläkään kukaan pystynyt tarjoamaan. Sampo ja Lassi kuitenkin onneksi sentään pääsivät ansaitsemiinsa ryhmiin. Ja Lassi sai myös pienen urheilija-apurahan, joskin Sampokin sen olisi kyllä saattanut ansaita. Noh valitsijat valitsee ja urheilijat urheilee niin kai se tässä maassa menee.

Vuodenvaihdetta juhlistettiin isolla porukalla kommuunissa ja paikalle eksyi myös Sampo. Yhteensä raketteja taivaalle ammuttiin 10 hengen voimin ja vuosivaihtui iloisissa merkeissä. Illan mittaa valmistui myös jo lähes legendaksi muodostunut kommuunin cola-kinkku josta kuvaa alla. Ei voi kuin suositella! 

Syksyllä Lassi teki valmentajan vaihdoksen ja tästä lähtien hänen valmennuksestaan vastaa kommuuninkin taustaguru Leo Pusa. Sama mies on myös Tuukan ohjelmoinnin taustalla. Harjoittelun puolesta talvi lähti porukalla melko mukavasti käyntiin. Tuukalla kuntoutusjakso on edelleen päällä olkapäänleikkauksen johdosta ja keihäänvarteen hän pääsee vasta maaliskuulla. Muuten Tuukan harjoittelu on sujunut hyvin. Olkapään kuntotus on edennyt jopa edellä aikataulua ja liikkuvuudet ovat jo paremmat kun ennen leikkausta. Ennätyksen Tuukka on tehnyt jo kyykkypaikalla tulokseen 161kg luvalla sanoen helpolla nostolla. Varaaaaaa on. Tuomaksen talvi on ollut jo tähän asti ennätysmurskaamista. Ensimmäisenä syksyllä rikkoutui 7v vanha coopper ennätys sadalla metrillä tuloksella 2830, lisäksi sotilaspenkki 122,5->125 rinnalleveto 127,5x5, 5-loikka 14.75->14.85 3-tassu 915->920 ja rinnalevedossa vielä ykkösenkan 145kg ja 30m juoksu 3 sadasosan pähän ennätyksestä tässä vaiheessa kautta kertoo ominaisuustason olevan selkäleikkauksen jäljiltä ainakin jo kohdillaan. Heittoharjoittelussakin on siirrytty jo pikkuhiljaa alkuvauhdillisiin heittoihin. Lassinkin tekeminen on taas todella hyvällä tasolla. Pienistä jalkavaivoista huolimatta syksy ja alkutalvi enteilevät taas todella hyvää kesää, kunhan vaan ehjänä mies säilyy. Se että Lassi pystyy tässä kohtaa talvea tekemään ylipäätään heittoharjoituksia on viime vuosiin nähden poikkeuksellista, puhumattakaan tehoista ja tekniikasta jolla hän jo nyt pystyy heittoja tekemään. Ominaisuustasotkin ovat hyvässä vauhdissa kohti kevättä.

Sampon Kuopion pään tekemisestä sen verran että käden kuntoutus on vielä vaiheessa mutta keihästäkin mies tiettävästi on jo varovasti tapaillut. Kun vuosi etenee päivittelemme varmasti myös Sampon kuulumisia enemmän täällä.


Porukalla on lisätty harjoitteluun keskeisenä osana myös telinevoimistelu vartalon hallinnan kehittämiseksi. Tuomas kävi nyt toista syksyä Turun seudun urheiluakatemian järjestämissä telinevoimisteluharjoituksissa ja Lassin voimisteluvalmennuksesta on syksystä asti vastannut Jari Mönkkönen. Mönkkösen vetämissä treeneissä Helsingissä on kommuuni käynyt myös muutaman kerran porukalla.

Kevän leirityskuviot on myös jo tiedossa Tuukan, Tuomaksen ja Lassin osalta. Lassi lähti eilen viideksi viikoksi kärkiheittäjien kanssa Etelä-Arfikkaan, Tuukka ja Tuomas kahden viikon päästä kahdeksi viikoksi Teneriffalle ja huhtikuun alussa koko porukka lähtee vielä Portugalin Alfa mariin. Tuukka kahdeksi viikoksi Tuomas ja Lassi neljäksi viikoksi. Sampon leirityksistä ei ole tietoa.

 Uutena tukijana mukaan lähti Vivo barefoot, jonka kautta saamme testiin paljasjalkakenkiä, ja täytyy kyllä todeta että todella hyvän tuntuset on jalassa! Isot kiitokset siis Alarannan Antille! Vanhat tukijat, EBN, Fazer, Pajulahti ja He-fysio, sekä Felix abbasta Orkla foodsiksi vaihtunut ruokkijamme jatkavat mukana.

Tästä siis on hyvä potkasta taas blogikin henkiin ja alkaa säännöllisen epäsäännölliset päivitykset myös täällä. Näihin kuviin ja tunnelmiin. Kiitos ja hei!

Viimeistä kertaa Etelän auringon alta!

Moi hyvät ja pahat blogimme lukijat! Perjantai olikin kommuunin viimeinen yhteinen päivä Portugalin leirillä, sillä lauantaina aamulla jo ennen kukonlaulua yksi jäsenistämme, nuorin muttei suinkaan pienin, Tuukka lähtee kohti kotoista Suomea. Myös Tuomas vaihtaa tasitelutanteretta lauantai-iltapäivänä.  Perjantaina keli suosi jälleen muutaman kylmemmän päivän jälkeen ja ohjelmassa olikin heti tehokasta auringonottoa ja rantapelleilyä harjoittelua toki unohtamatta. Harjoituksissa olikin jälleen luvassa ennätysmurskajaisia tosin lähinnä vain Tuomaksen toimesta. Tuomas kirjasi uudet ennätyslukemat päivän aikana neljässä eri testimuodossa, joista mainittakoon ensimmäinen kolmen metrin ylitys vauhdittomassa pituudessa ja rinnallevedon huikea yhdeksän kilon ennätysparannus, jolla pääsee jakamaan kommuunin tämänhetkisen herruuden Lassin kanssa. Lassista puheen ollen perjantaina hän pääsi nauttimaan voittamastaan pizzasta. Aamupäivän herättelevän pingisdominoinnin jälkeen iltapäivällä oli vuorossa kuntopallo- ja juoksuharjoitus sekä kovat frisbeeväännöt koutsi Ihalaisen kanssa.

Sampolla oli perjantaina vuorossa leirin viimeinen heittopäivä. Aamupäiv meni valmistautuessa illan kovaan rykimiseen ja hyvin toiveikkaana Sampo lähtikin heittämään. Reenikentältä palasi kuitenkin hieman alakuloinen savolaismies, sillä heitto ei vielä aivan toivotulla tavalla nivoutunut yhteen vauhdin ja fyysisten ominaisuuksien kanssa. Liekö pitkä leiri jo vähän painanut kintuissa, kuten kävi myös Tuukalla, sillä edellispäiväinen pye-testi painoi vielä kropassa  ja päivästä tulikin harjoituksellisesti todella kevyt.


Seuraavaa päivitystä onkin sitten luvassa vasta kotimaan kamaralta tulevalla viikolla! Siihen asti hip hei ja lisää kakkaa housuun!

T:Kommuunin väki!

Vappu oli, vappu meni, ennätysmurskajaiset tuli!

Heipä hei rakkaat blogin-lukijat!

Vappu-aattona kommuunistit telmivät kukin omilla tonteillaan hikoillen, kunnes illalla oli aika juhlistaa Lassia ja viettää rentoa iltaa mm. pro pilkistä ja muitten suomalaisten seurasta nauttien! Vauhdikas ja iloinen ilta vaihtui yöhön ja Vappu päivänä vuorossa olikin lepopäivä koko kommuunilla! Lepopäivästä nautittiin mm. sängyssä, vessassa, auringossa ja saunassa maaten.

Tänään olikin sitten kommuunin pojilla tosikyseessä. Lassi valmistautui leirin pääharjoitukseen, eli Team Tanhuvaaran Toni Sirviön totaalisen tuhoamiseen kuulanheitto paikalla pään yli taakse tapahtuvassa heitossa.Tonin tuloshan oli espanjassa 26.40! Tuukalla oli ohjelmassa myös nykiä kuulatestit pään yli taakse sekä eteen ja Sampolla pään yli eteen heitossa. Tuomas tuli aamuverkan yhteydessä myös testaamaan huippuunsa viritettyä kuulanheittopaikkaa! Sampo linkosi pään yli eteen ennätyksensä uudelle metriluvulle tuloksella 18.27 jättäen vuorostaan Tuomaksen kommuunin hännille. Pään yli taakse Tuomas heitti puolihuolimattomasti leirin parhaansa ja all time 2. tuloksen 24.24, Tuukka hätyytteli ennätystään ja.... KUINKAS LASSIN TONIN TUHOUSYRITYS SITTEN PÄÄTTYIKÄÄN! siitä video blogin lopussa! Pään yli eteen Tuukka ja Lassi kunnostautuivat myös ennätykset pöytään lyöden! Tuukka 19.68 ja Lassi 20.65.

Iltapäivällä Tuomas ja Tuukan suuntasiva leirin viimeiseen heittoharjoitukseen, Sampo teki terävän pikajuoksuharjoituksen ja Lassi junnasi salilla! Salilla Lassi jatkoi ennätystehtailuaan sotilaspenkissä nokittaen Tuukkaa samalla kilolla! Heittopaikalla Tuukalla painoi aamupäivän runsaat Pye-suoritukset, eikä rintakehä ja selkä oikeen pelanneet. Tuomaksella sen sijaan oli vahva fiilis aampäivän verryttelyn pohijlta ja tarkoitus oli kehittyä viime harjoituksesta edelleen vasta pari viikkoa sitten tullut jalkavamma mielessä eli juoksuvauhdissa vielä himmaillen. Harjoitus oli ohi 15 heiton jälkeen. Tuloksena uran pisimmät harjoitusheitot varmaankin kaikki keihäsmallit mukaan lukien! Kerrankin tehot maltettiin siinä kohtaa pitää vielä kurissa ja jättää heittäminen siihen niin että nälkää jäi vielä kotimaahaan! Keihäspaikalta poistui siis onnellinen Turkulais-kloppi! Illalla vielä saunottiin ja Tuomas edusti kommuunia ainoana jäsenenä Professori Matti Urrilan pitämällä yhteisluennolla. Nyt istuskelemme taas idyllissä nettikahvilan terassissa ja "nautimme" Saksalaisten  turistien juomalauluista!

T:Ällöttävät Angostuurat

Pakkanen karkottaa nudistit!

Morjesta tuulipukukansa! Täällä Alfamarissa on Kommuunilla alkanut viimeinen harjoitusviikko. Elossa ollaan, terveisiä vaan kotipuoleen. Viimeiset kaksi päivää sää on ollut ylivoimasesti kylmintä koko leirin aikana. Hädin tuskin päivälämpötila on päässyt nousemaan päälle 15 lämpöasteen. Navakka tuuli tekee siitä kovin purevan. Pitkähihaista ja tuulipukua on sanut kaivella esiin matkalaukun pohjalta todenteolla. Ainuat koskemattomat vaatteet löytyi sujakasti matkalaukun pohjalta, kiitos kuormastolle, joka sen sinne nätisti on viikannut.

 Lassilla (92,3kg) ja Konstan klopilla (81,8kg) oli pieni leikkimielinen (verissäpäin käyty) taistelu, kumpi pystyy nostamaan kehonpainoa enemmän kolmen päivän aikana. Eli rajua bulkkimeininkiä oli luvassa. Lounaalla ja päivällisellä nähtiin muhkeimmat jälkiruoka-annokse,t mille nauroivat ulkomaalaiset naapuripöydätkin! Kuivakakkuja ja suklaamoussea meni alas enemmän kuin osalle Kommuunin pojista koko leirin aikana. Lopussa pieni videonpätkä, josta teille arvoisat lukija-ystävät selviää yllätyksetön lopputulos.
 On täällä reenattukin viikonlopun aikana. Ettei tärkein pääse unohtumaan. Tuukka ja Sampo ujutti keihästä lauantaina isolla porukalla. Paikalla oli puolet Suomen keihäsporukasta, jotka leireilee täällä Alfamarissa. Molemmilta hieman mollivoitteinen reeni, mutta ilmeisesti leiri alkaa painamaan hieman ja jaksamisen taso on hieman päivästä kiinni. Edellisiin reeneihin verrattuna hieman teknillisesti ja metrillisesti alaspäin, mutta tunne ratkaisee. Hyvä ja vireä päivä niin +5m olisi heti. Mutta sitä varten on kesä ja kisat, jotkut näinkin sanoneet. Tuomas ja Lassi viettivät lepopäivää käyden mm. Albufeirassa shoppailemassa turistikrääsää, jota kyllä löytyy kyseisestä paikasta kiitettävästi. Varmaan moni täällä käynyt Suomi-turisti on myös moisen todennut ja ehkä uhriksi joutunut.

 Sunnuntai oli Sampolla ja Tuomaksella kova ja kiihkeä uusien ennätysten jahti punttisalilla, joka päättyi kuitenkin toisen Kommuunistin uuteen ennätykseen. Uho ja yritys oli kovaa luokkaa Tuomaksella (ehkä se enteilee jo kesää) tempaista KKK (KokoKommuuninKeulille) siinä kuitenkaan niukasti onnistumatta. Mutta uusi ennätys lämmittää mieltä ja kieltä sillä onhan Tuomas petrannut tempausennätystä tänä kautena 9kg tähän mennessä. Tuomaksen omin sanoin: "Tempaisin ensimmäistä kertaa virallisesti yli oman painon". Oikeita asioita on siis tehty. Kommuunin tempausennätykset on herkullisissa asetelmissa. Kilot on nimittäin 106, 105, 104 ja 103kg. Ja tämä menee ikäjärjestyksessä vanhimman ollen kärjessä Sampon seuraten heti perässä ja jne. Sampolla ei ollut ihan niin herkkää. Rinnalle tuli väkisin käännetty 140kg, mutta tämä ei miestä miellyttänyt. Nosto oli kuin hidastetusti filmistä, eli perehtyneempi silmä sanoisi: "Varaa on" Mutta vain nostetut tulokset lasketaan, joten ennätysraudat jäi odottelemaan seuraavia koitoksia ja räväkämpiä nivusia. Lassi loikki kelpo loikat 3-tasaloikassa ja 5-vuorossa kovassa tuulessa ja viileähkössä kelissä. Ennätysten tuntumaan pääseminen kertoo, että alkaa pikkuhiljaa tapahtua. Pitkistä raajoista löytyy potkua, tarvittaessa.

 Maanantaina 29.4 alkoi Kommuunin viimeinen harjoitusviikko etelän sateisessa etelässä. Tänään saimme niskaamme ensimmäiset leirin sadepisarat. Aamulla Tuomas paiskoi kuulia niiden kuitenkaan lentämättä mitenkään mainittavin tuloksin. Miestä ei ainakaan tyydyttänyt. Sampo tykitti Karvisen juniorin kanssa n.200kpl kuntopalloja betoniseinään. Hyvän hien saattelemana. Lassi teki keihäjuoksuja ja nakkeli moukkua. Tuukka? Iltapäivällä Lassi ja Tuomas kirmasivat rantakallioille frisbee kiekkojen kanssa lenkkeilemään. Sillä retkellä myös päättyi Lassin fiend-kiekon tarina kovan tuulen saattelemana syvälle atlantin syövereihin. Päälle he tekivät jumppaa ja haastoivat Mannio-Koski-Vähälä parivaljakon tiukkaan pingismittelöön. Monivaiheisten taisteluiden jälkeen kuitenkin häviten erin 2-1. Tuukka meni kasaamaan ajatuksia seuranaan vain kaksi keihästä ylänurmelle. Sieltä palasi jälleen iloinen ja hyväntuulinen keihäsmies! Sampo rullasi illasta lennokasta ja kevyttä loikkaa sillä tutulla ja turvallisella Musssssstan pantterin herkkyydellä!

 Arki täällä rullaa peruskaavalla. Aamupalat syödään puoli yhdeksän aikaan. Siitä parin tunnin päästä ensimmäinen harjoitus ja lounaalle. Lounaan jälkeen jokainen ottaa rennosti. Osa käy altaalla taikka merellä vähän ihmettelemässä maisemia. Monet meistä nukkuu pienet päikkärit, hakien pientä testoboostia ja lievittäekseen väsymystä. Tekee hyvää katkaista päivä siinä välin pienillä tirsoilla. Myös kovaksi leirihitiksi on noussut Pro Pilkki 2 - peli! Sitä olemme hanganneet rajusti! Monet urheilijat ovat kovia kalamiehiä niin tämähän sopii kuin pingispallo silmään. Ettei pääse taidoit ruostumaan. Sitten noin 4-5h levon jälkeen koittaa toisen reenin aika. Kovien ping pong -pelien jälkeen on aika jokaisen siirtyä omalle työmaalleen. Joku heittää, toinen nostaa malmia, kolmas hyppii ja loikkii. Sen jälkeen koittaa rutinoitunut saunareissu. Rehellinen Suomalainen Harvian kiukaalla varustettu sauna odottaa meitä joka ilta. Venäläisten kanssa ollaan tultu ns. sinuiksi siellä. Löytynyt yhteinen löylynkieli! Jokainenhan tiettää sen vitsin. Kun suomalainen ja venäläinen meni saunaan...  Vitsi on hauska, koska se on totta! Tämän jälkeen koittaa maittavan päivällisen vuoro. Iltaa olemme viettäneet pienessä ja viehättävässä nettikahvilassa, josta tätäkin blogia on päivitelty säännöllisen epäsäännöllisesti. Sitten aika krooh pyyh:in, eli levolliset yöunet. ZZZZzzzzZZZZZzzzzzzZZZZZ...

T:Nudistit

Pastelaria pingo de mel!

Tervepä terve! Kommuunin keihäs on kaartanut jo leirin jälkipuoliskolle kauniissa keväisessä Portugalin paahteessa! Aallokon helliessä uljaiden uroiden rintakehän karvoitusta ja auringon säteiden kutkutellessa pronssisen kuulasta soturin pintaa! Uljaat kommuunistit ovat taas puurtaneet edellisen päivityksen jäljiltä kahden vuorokauden verran verta, hikeä ja kyyneleitä vuodattaen pitkin Portugalin eteläisiä rannikoita kukin omalla harjoitustontillaan!

Torstaina Sampo kamppaili kuulanheittopaikalla kiivaasti itseään vastaan - kuka muukaan tätä hurjaa Savolais-sankaria vastaan uskaltaisikaan mitellä! Tällä kertaa hän itse kuitenkin vei pidemmän korren ja Sampo joutui nielemään tappion karvasta urheilujuomaa. Tästä sisuuntuneena hän kuitenkin nousi loikkapaikalla siivilleen fenix-linnun tavoin, ei tosin tuhkasta, vaan hiekasta lyöden romukoppaan aiemman kauden parhaansa 3-tasaloikassa. Lassi rakensi veistoksellista kehoaan entistä spartalaisemmaksi kuntosalilla ja Tuomas poltti viimeisiä kehonsa rasvoja juosten paahtavassa kuumuudessa pitkin Portugalin rannikkoa! Tuukka maksimoi kehonsa täydellistävää pronssisuutta Atlantin aallokon pyrkiessä horjuttamaan atleettimme maskuliinista kehoa!

Perjantaina Lassi lähti jo kukonlaulun aikaan hiomaan veistoksensa viimeisiä säröjä AAMULENKILLE! Sampo antoi lähes irti toisistaan piiskaamilleen sielulleen ja ruumilleen ansaittua hellyyttä nauttien lämmöstä aluksi neljän tunnin ajan rantahietikon kuumuudessa ja päälle neljän tunnin verran saunaosaston kosteiden höyryjen iskuista vasten komistuksemme vartaloa. Lassin vuoro oli ruoskia itseään kuulanheittopaikalla! Tällä kertaa kuulanheittopaikan ruoska tuntuu olevan normaalia järeämpi sillä, myös Lassi joutui poistumaan paikalta varsin murskattuna. Aamupäivän aikana Tuukka ja Tuomas valmistautuivat iltapäivän koitoksiin, joista kehkeytyi molempien osalta varsinaiset bakkanaaliit! Tuukka vuodatti hikeä salilla nostaen lopulta rinnoilleen uudeksi ennätyksekseen 140 kilon punnukseen. Vanhaan ennätykseen tärähti kertanostolla lisää kymmenen kiloa! Tuomas lähti kentälle lähettämään keihästä kauniille lentoradalle, tarkoituksenaan kehittyä viime harjoituksesta jalan sallimissa rajoissa. Atleettimme alkuleirillä saatu sisäreisivamma alkaa olla selätetty ja jaakobin painiksi ajautumassa ollut leiri alkaakin kääntyä positiiviseksi kokemukseksi! Vauhdit pidettiin vielä alhaalla, mutta keihäs kaarsi kohti taivaanrantaa komeaassa kaaressa auringon kumartaessa taustalla sankarimme kehonkäytön taitavuudelle! Iltapäivän edetessä myös Lassi löysi harjoituskentälle vetristelemään lihaksiaan ja ravasikin tuulen jumalat kannoillaan hirmuista vauhtia pitkin tartanin pintaa!

Näistä asetelmista on gladiaattoreidemme vähintäänkin kelvollista lähteä jatkamaan kohti leirin loppukiriä ja vapun ajan tuomia haasteita!

T:300

Soturin kevyt kasvisruokavalio

Ennätysten päivä!

Yllätämme lukijamme päivittämällä kahtena päivänä peräkkäin blogiamme täältä etelän auringon alta. Hyvinhän täällä menee. Aamupäivällä Tuukalla oli yksinkertainen missio: Pudottaa painoaan tarpeeksi alas, jotta pystyisi tempaisemaan  vähintään saman määrän rautaa suorille käsille. Tässä KultaPandaksi itseään tituleeraava uros pystyikin niukin naukin, mutta vasta tiukan hikilenkin ja ulostuslääkkeiden avustuksella. Samalla hän sai tehtyä uuden tempausennätyksensä, joka on nyt 103kg ja Tuomas jäi taakse ennätysvertailussa.

 Lähes kaikki muutkin kommuunilaiset pystyivät eri lajeissa vähintään kauden parhaimpiinsa. Tuomas sai rikottua ikivanhan lähes viime vuosituhannella tehdyn virallisen ennätyksensä kolmisammakkohypyssä ja Sampolle personal besti kirjattiin kahden kilon heittopainokuulan paikaltaanheitossa. Kauden parhaita syntyi Tuomakselle PYEssä eli pään yli eteenpäin tapahtuvassa linkoavassa neljän kilon kuulalla tehtävässä suorituksessa, jossa rikkoutui maaginen 18 metrin raja ja kommuunin heikoin eli Sampo jätettiin ainoana rämpimään vielä alle 18 metrin tuloksiin. Muiden huippupäivää heikensi Lassin kautta linjan huono suoritustaso. Frisbeegolfissa ei tullut edes yhtään hole-in-onea ja keihäässä hän ei tämän päivän tuloksilla pärjäisi edes Toni Sirviölle, mikä on jo lähestulkoon säälittävä suoritus. Onneksi on vielä aikaa parantaa ennen kilpailukauden alkua.

Päivän kovin suoritus tapahtui kuitenkin harjoituskenttien ulkopuolella. Tuukka nimittäin kävi Asko-sedän käsittelyssä ja kovin ottein suoritetusta kahden tunnin hierontasessiosta hän selvisi hädin tuskin hengissä. Tuukka oli kuin aaveen niellyt kävellessään ulos hierontahuoneesta ja joutui koko loppupäivän kävelemään hieman hankalan oloisesti. Huomenna luvassa on lisää sirkushuveja kansalle leivästä puhumattakaan.

Bongausterveisin Portugalin etelärannikon saunaosaston ornitologijaosto. 

Ei pelkkää juhlaa!

Heihei! Yllättäen blogi on jälleen myöhässä, kun Tuksu on vuorossa...Ja vaikka olikin syntymäpäivät tiedossa ei Portugalin kimaltelevan auringon alla liikaa juhlittu.
Kun Tuomas ja Sampo kävivät Albufeirassa shoppailemassa, Lassi rasittamassa itseään reeneissä, niin itse olin parantamassa tulostani tällä kertaa henkisellä puolella! Mahtava jutustelu Matti ''Zeus'' Urrilan kanssa toi hyvän mielen molemmille osapuolille ja yhteinen sävel löytyi jo 2tunnissa eli mukavaa oli.
Juhlapäivä meni muutenkin kivasti, FRISBEET LÖYTYI!!!!!!! Eli kohta varmaan pelit on taas pystyssä. Nonii mutta maittavan kasvislounaan jälkeen (lihaa ja keittoa) oli vuorossa itse kakku! Pojat menivät edeltä laittamaan astiat valmiiksi ennen kuin pääsin paikalle ja avot! Ainakin 12kg kokoinen kakku odotti ottajaansa, Tulihan siinä hiukan vesikielelle kun on ollut laihis päällä jo toistaviikkoa ja muutenkin elelty pienessä nälässä. Mutta yllättäen... Kakku paljastuikin...... Kondoomiksi.... No eipä sillä meidän poikien kesken parempaakaan käyttöä olisi ollut! Ainakaa tietääkseni. Poikien metkut tajuttuani ajattelin että kakku räjähtää naamalleni kuin tulivuori, mutta koska karman-laki on rautaa niin jäin kastumatta(koska melkein niin ihana ihminen olen). No tässä vaiheessa tulee tietenkin mieleen että ''iha sama, esitän kovaa jätkää ja syön kermavaahdon'' joka osoittautuikin partavaahdoksi... Onneksi sentään pojjat sen tajusivat sanoa.
Iltapäivällä olikin sitten ohjelmassa taas harjoittelua. Sampo ja Tuomas harjoitteli eagle eye:ta altaalla ja Lassi ja Minä mentii tekemään jotain vähemmän tärkeämpää. Lassilla oli vuorossa rajusti voimaa ja itselläni keihäsjuoksujen täydellisyyteen hiomista! Keihäsjuoksut menikin mahtavasti! Elämäni parhaimman tuntuisia vetoja. Siitä oli hyvä jatkaa seuraavan päivän heittoharjoitukseen! Mielessä kutitteli ajatus jo pitkistä kaarista ja täydellisen kauniista tekniikasta.

Aamu oli myrskyisä, lähes jopa jostain elokuvasta, kun heräsin Tuomaksen kohellukseen ennen aamu 8:saa. Mutta lopulta itsekin vaivauduin lähtemään kevyelle aamuherättelylle. Paikat tuntuivat molemmista hyvälle. Tuomaksen lähentäjään ei sattunu ja Itse koin jalkojen jo palautuneen keihäsjuoksuista. Eli hyvillä mielin lähdettiinkin heittoja testaamaan.

Heittopaikalla pääsinkin ensimmäisenä irti. Vastatuuli ei haitannut vaan keihäs lähti mukavan näköisessa asennossa paikaltaan heitoista. Hiukan vauhtia lisää ja ristiaskelhyppy mukaan! NAMIA!! Kyllä toimi. Muutamaa tekniikkavirhettä edellisistä heitoista oli korjattu ja keihäs ui helposti mukaville metreille. Joten tietenkin tehdään ratkaisu vähä lisää vauhtia. JA PAM!!!! Paluu vanhaan kunnon paskaan tekemiseen. Huomattiin että ei se aina ole juhlaa sielä reeneissäkään. Ja kun heitto katoaa on kaksi asiaa mitä voi tehdä. 1.Pistoheitto, lähdetään perusteista hakemaan matalia/teräviä heittoja. 2.Viikoksi kalaan, ja jostain syystä epäilen että 2 ei ole vaihtoehto Portugalin leirillä. Noh mutta samaan aikaa Tuomas pääsee irti heittopaikalla. Keihäs kaartaa upeassa asennossa yllättävän pitkälle, ottaen huomion lähentäjä vaivat. Tämä tietenkin jo sai minun tekemisen entistä enemmän sekaisin, kun toinen tulee puolikuolleena heittelemään yhtä pitkälle. Joten pitstoheittoja tekemään vaan! Ja sehän meni ERITTÄIN.... päin.... no joo.. Suomessa menisi siis kalahommiksi koska kun pistoheitto katoaa ei vaihtoehtoina ole kuin kän..Suklaa! Jota ei laihiksen takia voi syödä. No ompahan painoa lähtenyt viitisen kiloa jos ei muuta.

Näin saatiin aamun painajainen pois harteilta ja paluu normaaliin rutiiniin. -> ruoka->aurinkoa->uni->reeni. Jolloin näytön haluja päivän toiseen harjoitukseen olikin enemmän kuin riittävästi.
Ja karman laki astui taas voimiinsa huono aamu, jonka jälkeen olin kiva ja PAM! Ylivoimainen pingiksen nelinpelin mestarijoukkueen toinen pelaaja. 10-1 erät kotiin ja onnellisena salille. Tuomas tosin tuli myös salille ähkimään (masentuneen hävittyään koko ajan pingksessä) itsehän olisin nolostuneena saattanut mennä muualle, koska kyllä niin pahasti Tuomas ja Ville hävisivät.

Samaan aikaan toisaalla Sampon upeat harjoitukset saivat myös pienen kolauksen. Loikat eivät aivan kulkeneet niin kuin piti. Vaikka mies liitikin kuin albatrossi kentällä. Tulokset kävisivät missä vaan testipankissa kovimpien joukkoon, mutta se Sampon kuuluisa draivi puuttui ja emme nähneet MusssssssstanPantterin loikkia vielä parhaimmassa loistossaan!
Ja ennen kuin joku kysyy mitä Lassi teki niin..... ei mitään. Lassi nukkui koko päivä koska krap... Lepo!


T. KultaPanda, KieltäytyväHevonen, MussssstaPantteri ja AkrotomofilinenAmeeba

Lisää Suomalaisia ja pidot senkun paranee!

Aloha! Blogipäivitysten epäsäännölliseksi säännöllisyydeksi näyttäisi muodostuvan, joka toisena päivänä epäsäännöllisesti kirjoiteltava päivitys! Eilen Tuukka lähti Utriaisten perheen matkassa Monte Gordoon tekemään heittoharjoituksen, koska paikallisessa harjoituskeskusessa järjestettiin jalkapalloturnausta. Muut pojat jäivät alfa marin maisemaan tekemään harjoituksiaan. Lassi lähti salille ja Tuomas ja Sampo karaamaan frisbeeten kera paikallisiin pusikkoihin. Pojat saapuivat salilta juuri sopivasti lenkiltä varmistamaan Lassin penkkiä. Alkutahmeuden jälkeen penkistä nousi se mitä pitikin, mutta tempauspaikalla oli vielä himean väsynyttä. Jos loppuleiristä sitten. Iltapäivällä paikalle saapui myös lisää Suomalaisia. Ensin Tuomaksen isä Raimo parin turkulaisvahvistuksen kera ja iltapäivällä isompi lössi heittäjiä ja liiton valmentajat Ihalainen ja Kinnunen.

Iltapäivällä kolmikko lähti kuulanheitto paikalle. Tuomas testaili jalkaa moukuttamalla ja kevyillä pään yli taakse heitoilla. Lassi ja Sampo runttasivat testeinä pään yli taakse ja eteen nelosen kuulalla. Pytti tulokset vaikuttivat siltä että loppuleiristä kyllä pyyhitään Team tanhuvaaran pojilla jo lattioita. Pye-paikalla Lassi paransi kauden parastaan ja Sampo pääsi myös lähelle ennätystään. Illalla Tuukka palasi illalliselle Monte gordon reissultaan ja oli yhtä hymyä! Heitto alkoi toimia jo aika mukavasti ja keppi kaarsi todella mukaville metrilukemille! Muut pojat koittivat kuitenkin tavoilleen uskollisesti parhaansa mukaan illan edetessä palauttaa Tuukkaa maanpinnalle. Se ei kuitenkaan ilmeisesti onnistunut, sillä launataina Tuukka heräsi töhinöissään jo kuuden jälkeen etsimään kadonneita frisbee-kiekkojaan. Niitä yllättäen löytämättä.

Lauantaina Tuomas ja Tuukka suuntasivat aamusta salille, Lassi loikkimaan ja Sampo valmistautumaan illan heittoharjoitukseen. Salilla Tuukka niiaili korkeita kyykkyjä ja Tuomas tempasi pukeilta sarjaenkkoja. Jalka alkaa siis olla jo parempaan suuntaan.

Paikallinen Juan Pablo hiero Tuomaksen jalkaan iloiset terveiset! :)

Iltapäivällä Tuukka lähti taas salille, Tuomas testaamaan miten jalalla onnistuisivat tasaloikat, Sampo heittämään keihästä ja lassi moukkua. Tuomas hyppäsi varoen uuden kolmetassu ennätyksen, mutta vuoroloikat eivät vielä oikeen luonnistuneet. Sampo löi heittopaikalla talven pisimmät harjoitusheitot. Ekaan reeniin tuli metri pari kehitystä, joten suunta on oikea! Kelit ovat edelleen säilyneet varsin kuumina ja ihoalkaakin jo olla rullalla! Lisää kuulumisia taas seuraavissa päivityksissä!

T:Klismafilinistit